Pekka Eskola yhtiöitti kasvinviljelytilansa, mikä tuo verohelpotusta ja uusia mahdollisuuksia – ”Osakeyhtiössä pellon arvo on sen ostohinta”

Pekka Eskola viljelee reilun 200 hehtaarin alalla viljoja, hernettä ja heinää siemeneksi. Siiloihin mahtuu koko vuoden sato. ”Ohrasato oli tänä vuonna viljelyhistoriani huonoin. Muiden kasvien sato oli sentään kohtuullinen.” Kuva: Markku Pulkkinen

Loimaan Mellilässä kasvinviljelytilaa viljelevä Pekka Eskola muutti toiminimimuodossa olleen maatilansa osakeyhtiöksi vuonna 2019.

”Laskin osakeyhtiön järkevyyttä ensimmäisen kerran vuonna 2015. Kun varainsiirtovero poistui toimintamuodon muutoksesta, näytti yhtiöittäminen taloudellisesti järkevältä. Suunnittelussa ja paperitöissä meni noin vuosi. ProAgrian talousasiantuntija ja oma tilitoimisto olivat apuna yhtiöittämisessä”, Eskola kertoo.

Yhtiöittämiseen päädytään useimmiten verotussyistä. Näin kävi Eskolallakin.

”Osakeyhtiön voiton vero on aina 20 prosenttia. Tavallisella maatilalla verotus vaihteli vuodesta toiseen. Toiminimimaatilan on vaikea kerätä veroastetta alentavaa nettovarallisuutta, koska verottajan määrittämä peltohehtaarin varallisuusarvo on Varsinais-Suomessa vain tuhannen euron luokkaa. Osakeyhtiössä pellon arvo on sen ostohinta, siis noin kymmenkertainen”, Eskola perustelee.

Vuodesta 2000 itsenäisenä maatalousyrittäjänä toiminut ja 214 hehtaarin peltoalaa viljelevä Eskola on ollut tyytyväinen päätökseensä. Yllätyksiä ei ole tullut.

”Näen edelleen kevyen verotuksen osakeyhtiön parhaaksi puoleksi. Joulukuussa ei tarvitse kikkailla tilinpäätösostoilla, koska vero on sama seuraavanakin vuonna. Käteen jää enemmän rahaa kehittää tilaa.”

”Osakeyhtiö helpottaa myös sukupolvenvaihdosta, sillä tulevat yrittäjät on helppo ottaa mukaan yhtiöön hyvissä ajoin. Miinusmerkkinä on vain kirjanpitokulujen kasvaminen. Sekin on lopulta myönteinen asia, koska yrityksen taloutta tulee seurattua tarkemmin.”

Eskola on ulkoistanut kirjapidon Tilitoimisto Kalle Martti Oy:lle. Hän itse maksaa laskut ja toimittaa osto- ja myyntikuitit sähköisesti tilitoimistolle.

”Siirtyminen arvonlisäveron kuukausimenettelyyn hieman arvelutti, mutta sekin oli lopulta hyvä asia. Nyt saan kone- ja tarvikeostoista arvonlisäveron heti takaisin. Maatilan taloustilanne on paremmin ajan tasalla”, Eskola sanoo.

Eskolan tilan yhtiöittämisestä tekee poikkeuksellisen se, että myös tilan 60 hehtaarin metsät otettiin mukaan yhtiöön. Yrittäjä perustelee tätä yksinkertaisuudella.

”On sujuvampaa, kun metsät ovat samassa yhtiössä. Yhtiön ulkopuolelle jätettiin vain omakotitalo ja sen pihapiirissä olevat rakennukset. Kuivuri, siilot ja konehalli sijaitsevat omalla tontillaan 200 metrin päässä.”

Osakeyhtiön hallinto ei työllistä Eskolaa liiaksi, sillä hän on ainoa hallituksen jäsen. Varsinaiselle jäsenelle on toki nimetty varajäsen. Tilitoimisto laatii lain vaatimat kokouspöytäkirjat hallituksen kokouksista ja yhtiökokouksesta.

Pekka Eskola muistuttaa tärkeästä asiasta, joka yhden henkilön yrityksessä on hoidettava kuntoon.

”Kun yritys on perustettu, pitää saman tien laatia edunvalvontavaltuutus ja testamentti. Jos yrittäjästä tulee toimintakyvytön, pitää olla nimetty henkilö, joka voi hoitaa yrityksen asioita.”

Osakeyhtiö tuo etua myös henkilövakuuttamisessa, sillä yhtiö voi toiminimestä poiketen ottaa ja maksaa töitä tekevälle omistajalleen henki- ja sairauskuluvakuutuksen.

Maatalousosakeyhtiössä on oltava osakeyhtiölain vaatima tilintarkastaja. Eskola ei näe tilintarkastajasta olevan paljonkaan hyötyä yrityksen johtamisessa, koska talousasiat käydään läpi kirjanpitäjän kanssa. Tilintarkastus antaa kuitenkin rahoittajalle tärkeää tietoa siitä, että yrityksen talousasiat on hoidettu asiallisesti.

”Yksi tärkeä muistettava asia on vielä se, että yhtiöittäminen on lopullinen ratkaisu. Sitä ei saa purettua, joten ratkaisustaan pitää olla varma”, Eskola tähdentää.