Yli sadan vuoden odotus päättyi: Kansainvälinen tutkijaryhmä löysi vehnän vakavaa kasvitautia estävän geenin

Keltaruosteen arvioidaan tuhoavan vehnäsatoa vuosittain viiden miljoonan tonnin, eli noin miljardin dollarin arvosta. Kuva: Kari Salonen

Yli sata vuotta sitten, vuonna 1906, Aaron Aaronsohn löysi villivehnän. Hän uskoi, että siitä löytyisi avain taudin- ja stressinkestävien kasvien jalostukseen. Tuoreen tutkimuksen myötä Aaronsohnin visio on askeleen lähempänä toteutumistaan.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on nimittäin löytänyt vehnän vakavaa kasvitautia estävän resistenssigeenin.

Vehnän Yr15-resistenssigeenin löytyminen mahdollistaa pysyvän torjuntakeinon kehittämisen keltaruostetaudille. Luonnonvarakeskuksen (Luke), Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin ja Haifan yliopiston johtama kansainvälinen tutkijaryhmä uskoo, että löydös ratkaisee pysyvästi miljoonien ihmisten elintarviketurvaa uhkaavan sienitaudin haitat.

Ryhmässä on mukana noin 30 tutkijaa 14 instituutiosta ja kahdeksasta maasta.

Keltaruosteen arvioidaan tuhoavan vehnäsatoa vuosittain viiden miljoonan tonnin, eli noin miljardin dollarin arvosta. Tuhoisa sienitauti uhkaa miljoonien ihmisten elintarviketurvaa. Toisaalta myös ilmastonmuutos lisää tautiuhkaa.

Vaikka uusia resistenssigeenejä löydetään säännöllisesti useista eri lähteistä, kasvitautien aiheuttajat, kuten sienet, kehittyvät nopeasti voittaakseen ne. Näin ollen suurin osa maailman vehnäntuotannosta altistuu epidemioille.

Cloning of the wheat Yr15 resistance gene sheds light on the plant tandem kinase-pseudokinase family -tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -lehden numerossa 9/2018.