Uusi pihatto nosti keskituotoksen ennätykseen, 12 100 kiloon

"Halusimme varmistaa hyvän eläinaineksen ja siksi lisäsimme lehmämäärää suurimmaksi osaksi omista eläimistä", Minna Vildén kertoo. Kuvassa on Essi-lehmä, joka oli karjakerhon eniten kiloja lypsänyt lehmä viime vuonna. Kuva: Markku Pulkkinen

Mattoruokkija jakaa säilörehun 7–8 kertaa päivässä. Täysrehu tarjoillaan kuudesta kioskista ja kahdelta robotilta. Kuva: Markku Pulkkinen

Hieman alle kolmekymppiset yrittäjät, Minna ja Samu Vildén, ovat tyytyväisiä vuonna 2015 valmistuneeseen kahden robotin navettainvestointiinsa. Keskituotos on noussut kuin itsestään. 117 lehmän hoitamisessa on apuna kaksi ulkopuolista työntekijää. Kuva: Markku Pulkkinen

Äskettäin investoineella yrittäjäparilla, Minna ja Samu Vildénillä, on selvät suunnitelmat, kuinka matalan tuottajahinnan kausi selätetään.

"Nyt ei voi säästää, vaan pitää iskeä kaikki panokset kiinni, jotta tuotos saadaan nousemaan edelleen", Minna painottaa.

Uuden navetan jälkeen seuraava konsti keskituotoksen nostamiseen ovat pidempi-ikäiset lehmät. Nyt poikimakertoja on keskimäärin 2,5. Tavoite on päästä yli kolmeen.

Minna Vildén kertoo, että keskituotos on noussut uuteen pihattoon siirryttyä lähes itsestään 10 000 kilosta yli 12 000 kiloon. Rasvapitoisuus on nyt 4,0 ja valkuaispitoisuus 3,4 prosenttia. Kahden robotin pihatto otettiin käyttöön vuoden 2015 alussa.

"Lehmät voivat uudessa navetassa paljon paremmin. Mitoitus on onnistunut ja lehmät lepäävät mielellään vesipatjoillaan."

"Ruokintaa emme halunneet muuttaa, jottei samaan vaiheeseen tule liian montaa muutosta eläimille – ja ihmisillekin. Syötämme karjalle omaa säilörehua ja ostamme täysrehun valmiina seoksina rehutehtaalta. Yksinkertainen ruokinta toimii hyvin. Hiehot syövät oman tilan viljaa, jota viljellään 25–30 hehtaarin alalla, lähinnä nurmien suojaviljana", Samu Vildén selventää.

Säilörehun tila korjaa noin 90 hehtaarin alalta omalla niittomurskaimella ja noukintavaunulla. Rehu tiivistetään traktorilla laakasiiloihin. Säilöntään on käytetty kahtena vuonna biologisia säilöntäaineita ja tulokset ovat olleet hyviä.

"Työturvallisuus on parempi ja katetussa siilossa on mukavampi työskennellä. Rehut ovat myös maistuneet eläimille hyvin", Minna tiivistää.

Nurmen kuiva-ainesadoksi peltoviljelystä vastaava Samu tavoittelee 10 000 kiloa hehtaarilta. Säilörehun D-arvotavoitteena on vähintään 700.

Nurmiseoksessa on Grinstad- ja Rubinia-timoteita, nurminataa ja raiheinää. Apilat ovat vasta harkinnassa. Sinimailasta yrittäjät pitävät hieman liian talvenarkana lajina.

Säilörehu lohkaistaan laakasiilosta rehusekoittimen täyttöpöydälle, johon mahtuu kahden päivän annos kerrallaan. Rehusekoittimesta nurmirehu jaellaan mattoruokkijalla 7–8 kertaa päivässä. Täysrehu johdetaan kahdesta siilosta kuuteen kioskiin ja roboteille.

Vildénin tilalla vain hiehot laiduntavat. Lehmiä laidunnetaan jatkossa mahdollisuuksien mukaan muutamia päiviä kuukaudessa. Jaloittelutarhan rakentaminen olisi toistaiseksi liian suuri kustannus.

Vildénit halusivat varmistaa hyvän eläinaineksen myös uudessa navetassa ja lisäsivät lehmämäärää suurimmaksi osaksi omista eläimistä. Navetan täyttäminen on sen vuoksi tapahtunut rauhallisella tahdilla. Lehmiä on nyt 117, kun lehmäpaikkoja on 149. Vanhassa parsinavetassa lehmiä oli 45. Päärotuna on nyt holstein, viidennes eläimistä on ayrshirejä.

"Kokonaisten karjojen ostamisessa on aina tuotoksen putoamisen riski. Siksi omaa karjaa kannattaa lisätä tarvittaessa vaikka alkiohuuhteluin", Minna näkee. Hän suunnittelee jalostuksen ja siementää itse.

Säästöjä tila on hakenut lähinnä sillä, että täysrehua tilataan mahdollisimman suuri määrä kerrallaan ja rehutehtaat kilpailutetaan huolella. Uuden pihaton kyljessä oleviin siiloihin saapuu kerran kuussa 30 000 kiloa täysrehua.

"Täysrehu on nyt melko edullista, mutta seuraamme tarkasti rehujen ja viljojen hintoja. Meillä on tarvittaessa valmius siirtyä aperuokintaan", Minna pohtii.

Kolmen edellisen vuoden tuotantoseurannan mukaan väkirehua on kulunut 34,5 kiloa sataa maitolitraa kohti. Väkirehukustannus tuotettua litraa kohden on ollut hieman alle yhdeksän senttiä. Kun maitotuotosta vähennetään kaikki rehukustannukset, on tuotto lehmää kohti ollut 4–8,80 euroa päivässä. Laskelmassa ovat mukana myös umpilehmät.

Samu Vildén on tyytyväinen siihen, että rakennusvaiheessa tilalla siirryttiin kuukausittaiseen arvonlisäveromenettelyyn.

"Talousasioista pysyy paljon paremmin ajan tasalla, kun tulot ja menot näkyvät kuukausittain. Tarkka budjetointi on lähes mahdotonta, joten seurannan ainakin pitää toimia", Samu tähdentää.