Itälaajentuminen ei tukkinut EU:n ruokamarkkinoita
EU:n itälaajentuminen kymmenellä uudella jäsenmaalla vuonna 2004 nosti pelkoja markkinahäiriöistä ruokamarkkinoille.
Nyt reilu kymmenen vuotta laajenemisen jälkeen tuonti muun muassa Virosta ja Puolasta Suomeen on kasvanut. Ennen itälaajenemista Suomi vei kyseisiin maihin enemmän ruokaa kuin toi, mutta nyt tilanne on toisinpäin.
Tuotanto ei kuitenkaan räjähtänyt uusissa jäsenmaissa.
Lisäksi kasvanut ruuan kysyntä EU:n ulkopuolella on imenyt ylimääräistä tuotantoa, professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Käyttämätöntä tuotantopotentiaalia Itä-Euroopan maataloudessa on edelleen, etenkin Puolassa.
”Maidon- ja lihantuotannon kasvu on paljon kiinni jalostavan teollisuuden kehityksestä. Jos jalostus ei lisäänny, ei alkutuotantokaan kasva ostajien puutteessa. Viljanviljelyä voi lisätä helpommin”, Niemi arvioi.
2000-luvun alussa viljanviljelyn arvioitiin kasvavan Itä-Euroopassa rajusti ja vaativan vientitukien käyttöä, mutta kasvanut kysyntä maailmalla jätti vientituet tarpeettomiksi.
Maidontuotannon kasvua ovat tähän asti hillinneet kiintiöt. Puolassa maidontuotanto on kasvanut kuitenkin selvästi. Esimerkiksi vuodesta 2008 vuoteen 2012 kasvu oli 10 prosenttia.
Puolassa tuotanto jatkaa kasvuaan. Muut 2004 liittyneet maat ovat niin pieniä, että niiden tuotannon kasvulla ei ole juuri merkitystä koko EU:n mittapuussa, Niemi laskee.
”Maidontuotannon kasvu vanhoissa jäsenmaissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Irlannissa ja Tanskassa, vaikuttaa huomattavasti enemmän kokonaisuuteen.”
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
