Tiesitkö? Suomen vanhin viljelykasvi ei olekaan ohra vaan aasialaisten rakastama tattari

Tattari. Kuva: Jukka Pasonen

Varhaisin Suomessa viljelty kasvi ei ole ohra tai muukaan Suomen nykyisistä pääviljelykasveista. Ensimmäisenä Suomessa on viljelty tattaria.

Päätelmä perustuu Helsingin yliopiston tutkimuksessa muinaisjärven sedimentistä tehtyyn siitepölylöytöön vuonna 2010.

Hiukkanen ajoitettiin aikaan 5 300 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, mikä on yli tuhat vuotta varhempi kuin vanhin merkki ohrasta. Näin se on varhaisin viljelykasveistamme tehty havainto.

Yhtä vanhoja löytöjä tattarin siemenistä on tehty myös Japanissa.

Tattaria on viljelty Suomessa huomattavasti aiemmin kuin muualla Euroopassa. Keski-Eurooppaan tattarin on arvioitu levinneen vasta 1200-luvulla tataarien valloitusten myötä.

Arkeologi Teemu Mökkönen Helsingin yliopistosta totesikin vuonna 2013 siitepölyhavaintojen perusteella, että kivikautinen viljelytaito saapui saapuneen Suomeen eri suunnasta kuin Keski-Eurooppaan. Keski-Eurooppaan maanviljely levisi Lähi-idästä, Suomeen taas idästä Euraasian halki.

Tattaria käytetään ruokakasvina erityisesti Venäjällä, jota arvioidaan myös kasvin alkukodiksi Koillis-Kiinassa sijaitsevan Mantšurian ohella.

Tattari oli Suomessa yleinen viljelykasvi vielä toissa vuosisadalla, mutta viimeistään talvisotaan mennessä sen viljely oli Suomessa käytännössä taantunut.

Viime vuosina tattari on jälleen yleistynyt suomalaisten tilojen viljelykierrossa. Se sopiikin hyvin nykyviljelyyn, sillä se luontaisesti gluteenittomana se sopii myös gluteenitonta ruokavaliota noudattaville keliaakikoille.

Maailman suurimmat tattarintuottajamaat ovat Kiina, Venäjä, Ukraina, Ranska, Puola, Brasilia, Kazakstan, Japani ja Kanada.