Digiviljelijä kannustaa rohkeuteen: "Ottamalla käyttöön uusin tieto ja teknologia pystytään huonollakin hinnalla parantamaan satoa"

Lapualainen kasvinviljelijä Kari Alasaari viihtyy usein pellolla tarkkailemassa sen kasvukuntoa. Jaetussa lannoituksessa lisätypen tarpeen mittaamiseen on tarjolla useita eri keinoja. Niistä yksi on Alasaaren havainnollistama Yaran älypuhelinsovellus, joka tunnistaa kuvan perusteella, paljonko kasvusto on ottanut typpeä. Kuva toukokuulta. Kuva: Arto Takalampi

Tekniikasta aina kiinnostuneena ja diplomi-insinöörin koulutuksella Kari Alasaari on ennakkoluulottomasti kokeillut ja ottanut käyttöön viljelyssään uusia teknisiä ratkaisuja ja toimintatapoja. Ne perustuvat useimmiten digitaalisuuteen.

Alasaari ei niele sitä väittämää, että viljan huonon hinnan vuoksi viljelyteknologiaan ei kannata investoida määräänsä enempää tai yleensäkään ryhtyä mihinkään.

"Ottamalla käyttöön uusin tieto ja teknologia pystytään huonollakin hinnalla parantamaan satoa ja tuottamaan se tehokkaammin. Mahdollisuuksia on nykyisin paljon."

"Suurin este on, ettei niitä vain ymmärretä tai uskalleta hyödyntää. Tarvitaan rohkeutta tehdä asiat eri lailla kuin aina on totuttu tekemään. Hintakaan ei ole enää esteenä", hän sanoo.

Alasaari on osaltaan madaltanut tuota kynnystä luennoimalla digitaalisuudesta eri yhteyksissä. Hän alkaa jatkossa myös tarjota digitalisaatioon liittyviä palvelujaan, sillä hänellä on haussa näihin liittyvät neuvojaoikeudet.

Hän kuitenkin muistuttaa ikiaikaisesta viljelyn perusperiaatteesta: pellon on oltava kasvukunnossa, jos sieltä mielitään hyviä satoja. Muuten digistäkään ei ole mitään hyötyä.

"On siis mentävä pellon pinnan alapuolelle. Viljelyn kivijalka eli kuivatus, pellonmuodot, rakenne sekä pH ja ravinnetalous on oltava kunnossa, hän listaa lyhyesti."

Alasaari lähtee rakentamaan hyvää ja laadukasta satoa lannoitusta jakamalla. Kylvön yhteydessä annetaan perussadon mukainen typpimäärä, jota täydennetään kasvukauden aikana sen mukaan, mitä kasvi tarvitsee. Samalla periaatteella jaetaan myös tautiaineita ja kasvunsääteitä.

"Jos lataa kaikki lannoitteet keväällä, on vaikeaa etukäteen tietää, kuinka hyvin kasvit pystyvät sen hyödyntämään. Vuodet voivat olla niin erilaiset, sillä eri maalajit käyttäytyvät kunkin kasvukauden säiden mukaan eri tavoin", hän korostaa.

"Kosteuden lisäksi lämpötila vaikuttaa tosi paljon maan toimintaan."

Kasvukauden lisälannoituksen tarpeen seuraamiseen löytyy Alasaaren mukaan useita eri mittaustapoja ja kasvustomittareita. Kasvustosta voidaan mitata sen lehtivihreä käsikäyttöisellä N-testerillä tai siitä otetaan kännykkäkuva, joka analysoidaan pilvipalvelussa. Apuna voidaan käyttää myös satokarttoja ja satelliitti- tai dronekuvia.

Alasaari otti ensimmäisinä Suomessa käyttöönsä muutama vuosi sitten traktoriin kiinnitetyn kasvustomittarin, Trimblen Greenseekerin, joka on yhteydessä gps-pohjaiseen ajo-opastimeen. Markkinoilla on myös mm. Yaran N-sensor -kasvustomittari.

"Kasvustomittarilla mitataan lohkon kasvustotiedot suoraan ajettaessa pellolla, ja ajo-opastimen ohjelma laskee samalla, mitä kasvusto eri osissa tarvitsee. Tätä voidaan hyödyntää kylvössä, lannoituksessa ja kasvinsuojelussa."

"Lannoituksessa ohjelma säätää automaattisesti lannoitteenlevitintä ja lannoitetason kasvuston kasvukunnon mukaan lohkon eri osissa", Alasaari tiivistää.

Hän korostaa reaaliaikaisen tarkan mittauksen merkitystä satokaudella. Jos lannoittaa pelkästään edellisen vuoden satokartan perusteella, se ei välttämättä kerro koko totuutta. Jokainen lohko kasvaa eri vuosina eri lailla, siitä hänellä on esittää grafiikkaa monelta vuodelta.

Viime kesänä Käytännön Maamiehen satokilpailun 8,5 tonnin ohrasadolla voittanut Alasaari korostaa, että satoa pitää ruokkia sen nälän mukaan. Hän itsekin hämmästyi, kuinka maasta irtosi typpeä ja mistä kasvu tuli.

"Antamallani lannoituksella ei olisi pitänyt tulla kuin viiden tonnin sato, mutta tuli 8,5 tonnia. Lämpimän kesän ansiosta maasta irtosi 80 kiloa typpeä, mutta jos olisi ollut kylmä kesä, olisi irronnut ehkä vain 30 kiloa. Pussista olisi pitänyt laittaa kiloja lisää, mutta nyt niitä jäi pussiin", hän laskee.

"Tavallaan se typpi taiottiin jostain, absoluuttinen määrä ei sitä tehnyt. Eli tämä ei ole suoraa excel-matematiikka vaan monen tekijän summa", Alasaari toteaa.

Olennaista hänen mukaansa on, että panokset laitetaan sinne, mikä tuo panostuksen parhaiten takaisin ja mistä lisäkilot tulevat helpoimmin. Eli pienemmilläkin panoksilla voi saada parempia lopputuloksia.

"Asiantuntijat totesivatkin voittolohkosta, että se oli viime vuonna Suomen ympäristöystävällisin lohko: se sitoi eniten hiiltä ja veti ravinteita pellosta pois enemmän kuin sinne laitettiin", hän naurahtaa.

"Näiden tekijöiden merkitys tulee jatkossa korostumaan entisestään."

Uusin askel digitaalisuudessa on suomalainen innovaatio GrainSense-analyysimittari, jolla voidaan mitata suoraan puidusta viljasta kosteus, tärkkelys, valkuaispitoisuus sekä öljykasvien öljypitoisuus.

"GrainSense on ammattikäyttöön kehitetty käsimittari. Sillä voidaan korvata aiemmat mittaustavat, ja tulokset saadaan heti", Kari Alasaari korostaa. Hän on ollut mukana ideoimassa laitteen käyttötarpeita ja hyötyjä.

Jo puintivaiheessa saadaan mittarilla selville kourallisesta jyviä viljan laatutekijät ja lajitella viljaerät käyttötarkoituksen mukaan eri siiloihin. Vastaavasti kotieläintilat tietävät suoraan, mikä viljan valkuaispitoisuus on ja tekevät sen perusteella ruokintareseptin.

"Laitetta voidaan hyödyntää myös tilojen välisessä viljakaupassa valkuaisesta maksettavana laatuhyvityksenä. Samoin jälkeenpäin voidaan tarkastella, riittikö annettu lannoitus ja saatiinko laadukasta tavaraa, sillä bluetooth-yhteydellä tiedot saadaan saman tien pilveen", Alasaari luettelee etuja.

GrainSense syntyi, kun VTT:n laboratoriossa kehitettyä aineen mittausteknologiaa sovellettiin myös maatalouteen ja sen tuotteistamiseksi perustettiin spin-off-yritys. Alasaaren mukaan GrainSense on hieno esimerkki, kuinka tutkimuslaitoksen innovaatiosta kehittyi myytävä tuote, jolla pystytään muuttamaan markkinoita.

"Kun laitekustannus on pudonnut noin 4 000 euroon, sadon laatu voidaan analysoida kohtuukustannuksin isommilla viljatiloilla tai yhteiskäytössä."