Tattari ja muut erikoiskasvit rikastavat viljelyä

Tattaria käytetään muun muassa blineihin. Kuva: Pirjo Mattila / Luke

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan kolme neljäsosaa maailman viljelykasvilajikkeista on hävinnyt.

Lajikevalikoiman yksipuolistuminen uhkaa ympäristöä, ihmiskunnan hyvinvointia ja sopeutumista tuotanto-olojen muutokseen.

Suomessa hyvin menestyvä tattari on yksi esimerkki kasvista, joka monipuolistaa peltokasvien lajistoa ja jolla on kova kysyntä meillä ja muualla. Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää keinoja tattarin viljelyedellytysten parantamiseksi.

"Tilojen tulisi etsiä viljojen kaveriksi jotain uutta. Erikoiskasvit, kuten tattari, kumina, kvinoa, öljyhamppu ja -pellava, ovat hyvä vaihtoehto palkokasvien lisäksi", Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo kertoo.

Hän on mukana selvittämässä tattarin ja muiden erikoiskasvien tuotannon ja käytön lisäämistä.

Keskitalon mielestä ei ole tarpeen lopettaa kokonaan viljojen viljelyä, vaan ottaa mukaan erikoiskasveja. Näin molemmat kasvit hyötyvät ja sadot suurenevat.

Viljelykierrossa mukana olevat erikoiskasvit tasapainottavat maan ravinnetilaa sekä hillitsevät kasvitautien, rikkakasvien ja tuholaisten esiintymistä.

Ne parantavat myös maan rakennetta, koska ne tuottavat biomassaa tai ovat syväjuurisia.

Erikoiskasvien tuottajia kaivataan Keskitalon mukaan lisää, sillä kysyntää on. Kuluttajat ovat löytäneet kotimaiset, terveelliset erikoiskasvituotteet.

Lisää tietoa verkossa www.diversifood.eu, www.luke.fi/scenoprot