Lammastilojen toivoma papanapoikkeus puuttuu yhä nitraattiasetuksesta
Lammas- ja vuohitilojen huoli lannan talviaikaisesta aumauksesta ei ole vielä helpottanut, vaikka maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) lupasikin runsas viikko sitten muutoksia keväällä voimaan astuneeseen nitraattiasetukseen (MT 14.9.).
Tiloilla pelätään, että paikalliset ympäristöviranomaiset voisivat nitraattiasetukseen vedoten kieltää lannan jälkikompostoinnin.
Koska vuohien ja lampaiden kuivikelanta on erittäin olkipitoista ja kuivaa, sitä käsitellään tiloilla eri tavoin kuin muilla kotieläintiloilla. Lantaa ei siirretä päivittäin erilliseen lantalaan, vaan se varastoidaan lampolassa eläinten alla jopa 12 kuukautta.
Lanta tyhjennetään lampolasta yleensä vain kerran vuodessa aumaan, jossa sen lahoaminen jatkuu.
Menetelmä on otettu huomioon myös ympäristöluvissa, joissa tilan lantalatilavuuteen lasketaan mukaan itse lampola. Yleensä tiloilla ei edes ole erillistä lantalaa, kertoo Pro Agria -keskusten liiton kehityspäällikkö Pia Parikka.
Yleensä lampola tyhjennetään loppukesällä tai syksyllä, kun sisällä on vähiten eläimiä.
Alkuperäisessä asetustekstissä aumaus oli kielletty marraskuusta tammikuuhun. Paraikaa lausuntokierroksella olevassa muutoksessa tästä rajoituksesta on luovuttu.
Aumauksen perusedellytys on, että lannan kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia. Tämä vaatimus lammas- ja vuohitiloilla täyttyy kirkkaasti, toteaa ylitarkastaja Anne Polso ympäristöministeriöstä.
Talviaikaisen auman perustaminen on sallittua työteknisestä syystä tai hygieniasyystä. Työtekninen syy on tyypillisesti märkyys tai kelirikko, joka estää syyslevityksen, Polso kertoo.
Lammas- ja vuohitiloilla nämä eivät kuitenkaan ole talviaikaisen aumauksen perusteena.
Parikan mukaan kuivikelanta ei ole syksyllä edes riittävän kypsää pellolle levitettäväksi, koska se ei ole riittävästi kompostoitunut. Sen ravinteet eivät olisi vielä kasvien hyödynnettävässä muodossa.
”Itse asiassa lahotessaan kuivikelanta päinvastoin sitoo maasta typpeä, jolloin typpitase onkin negatiivinen. Kasvit tarvitsisivatkin siinä tapauksessa keinolannoitetta. Siksi jälkikompostointi talven ajan on välttämätön.”
Syyslevityksestä aiheutuu myös välillisiä kustannuksia, sillä pelto on kynnettävä heti lannanlevityksen jälkeen, Parikka muistuttaa.
”Se taas johtaa menetyksiin ympäristökorvauksessa, sillä syyskyntö alentaa talviaikaisen kasvipeitteisyyden määrää.”
Polso ei näe asiaa yhtä huolestuttavana kuin Lammasyhdistys.
”Nitraattiasetuksessa ei ole tähänkään asti ollut mainintaa tällaisesta poikkeuksesta. Siitä huolimatta viranomaiset ovat sallineet käytännön tiloilla. Peruste on ollut työtekninen syy.”
Polso ymmärtää tuottajien huolen asetuksen paikallisesti poikkeavista tulkinnoista, jotka voisivat estää aumauksen osalla tiloista.
”Asetus on nyt lausuntokierroksella. Asia kannattaa tuoda lausunnossa esiin.”
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
