Lannoitteiden kovat hinnat näkyvät viljelijöiden päätöksissä: Maailman suurin herneen tuotantomaa ei ole enää Kanada – Suomessakin ennätyssato

Herneen viljelyn suosio on Suomessa vahvistunut selvästi. Kuva: Jarkko Sirkiä

Vihreiden palkojen värittämät pellot ovat olleet pohjolassa yhä yleisempi näky.

Suomessa tämän vuoden sato näyttää yltäneen ennätyslukemiin, 90 miljoonaan kiloon.

Kasvua viime vuodesta on huimat 111 prosenttia, kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) satotilastot. Luken satoarvio tarkentuu vielä marraskuun loppupuolella.

Taustalla vaikuttaa herneen viime vuosina kasvanut viljelyala.

Herneen suosiota kasvattaa erityisesti sen kyky sitoa typpeä, mikä vähentää alati kallistuneista ostolannoitteista koituvia kustannuksia.

Herneen suosion kasvu on myös heiluttanut merkittävien maatalousmaiden voimasuhteita.

Kanada on menettänyt pitkäaikaisen statuksensa maailman suurimpana herneiden tuottajana. Titteli kuuluu nyt Venäjälle, joka ylsi tänä vuonna ennätysmäiseen 4,3 miljoonan tonnin satoon.

Asiasta kertoo The Western Producer.

Kanada menetti satopotentiaaliaan eritoten kuivuuden takia. Kanada on kuitenkin yhä maailman suurin herneiden viejä 1,9 miljoonalla tonnillaan.

Suuri osa Venäjän hernesadosta käytetään rehuksi kotimaan markkinoilla, mutta vientikin on kasvussa.

Venäjä vei 1,4 miljoonaa tonnia herneitä kaudella 2021–2022. Määrä on 65 prosenttia suurempi kuin edeltävänä vuonna, kertoo lehdelle venäläisen viljanvientiyhtiö Top Grainin edustaja Rustam Guliev.

Vientiä kuitenkin rajoittavat Venäjään kohdistuvat sanktiot. Osassa satamista venäläistä hernettä ei oteta vastaan lainkaan, Guliev toteaa.

Venäjän takkuilevaan vientiin helpotusta tuo Kiina. Gulievin mukaan Kiina ja Venäjä ovat sopineet ehdoista, joilla hernettä voidaan viedä maahan merkittäviä määriä.

Logistiikan toimivuus Kiinan fraktiointilaitoksille herättää kuitenkin kysymyksiä.

Hernettä kuljetetaan todennäköisesti Venäjältä myös esimerkiksi Bangladeshiin, Pakistaniin ja Intiaan.