Täsmäviljelyn työkalut turhia jos pellon perusasiat ovat pielessä – Kari Alasaari: "Maaperän on oltava sellaisessa kasvukunnossa, että siihen pystytään sato rakentamaan"

Kari Alasaari katsasti Lapuan Alajokilakeudella sijaitsevan mittarin tiedot jouluviikolla. Pakkasta oli 16 astetta. Maan lämpötila kymmenen sentin syvyydessä oli +0,1 astetta. ”Lämpötilan lisäksi tämä mittaa esimerkiksi kosteuden ja sähkönjohtavuuksia. Tietoa saadaan niin pellon kantokyvystä kuin lannoitustarpeestakin." Kuva: Johannes Tervo

"Kymmenisen vuotta olen täsmäviljelyä harrastanut ja kokeillut", sanoo Lapuan Härsilänkylässä kasvinviljelytilaansa isännöivä Kari Alasaari.

Moni nimeää hänet yhdeksi ensimmäisistä täsmäviljelijöistä Suomessa. Alasaari tiedetään myös digiviljelijäksi, joka käyttää lukuisia digitaalisuuteen perustuvia ratkaisuja.

Uudet jutut kiinnostavat, Alasaari kertoo. Tietoliikennetekniikan diplomi-insinöörin koulutus antaa hyvät valmiudet uusien välineiden omaksumiseen ja käyttöön.

”Teknologia on ollut itsessään tuttua juttua", hän sanoo ja myöntää näkökulmansa osin insinöörimäiseksi: mitä mittaat siihen voit vaikuttaa.

Datan keruu ja kertyminen eivät ole ongelmia. Kertyneen datan yhdistämisessä ja hyödyntämisessä on sen sijaan tekemistä, Alasaari sanoo.

• Täsmäviljelyn työkaluja on lukuisia. Kari Alasaari kertoo joitakin esimerkkejä. ”Käytän täsmäviljelyn työkaluja hyvin paljon ravinnetarpeiden tarkentamiseen. Yritän saada tietoa, mitä kasvi tarvitsee."
• 1. Kasvustosensorit mittaavat kasvuston elinvoimaa. Lohkolle viedään ajoissa lisälannoitusta, jos sitä mittausten perusteella tarvitaan. Sensoreiden hintahaarukka on 10 000–30 000 euroa.
• 2. Käsimittari typpimäärän mittaukseen. Mittarin saa vuodeksi käyttöön noin 300 eurolla. Alasaarella on käytössään Yaran N-tester.
• 3. Skannaus. Pelto skannataan traktoriin tai mönkijään kiinnitetyllä laitteella. Skannauksessa nähdään pH- ja hivenainevaihtelut, multavuus ja maalajin vaihtelut. Saadun tiedon perusteella lannoitusta ja kasvinsuojelua voidaan tarkentaa. Siementen määrääkin voidaan säätää. Urakoitsija skannasi pellot, hinta oli noin 35 euroa hehtaarilta.
• 4. Maaperäanturit mittaavat pellon lämpötilaa ja kosteutta koko ajan. Samoilla antureilla saadaan tietoa myös typpi- ja kaliumtasoista. "Antureiden toimivuudesta en pysty vielä sanomaan, sillä ne asennettiin peltoon vasta viime syksynä." Asennus maksaa noin tuhat euroa. Kuukausikustannus on kasvukaudella noin 150 euroa. Hinta sisältää neuvontapalvelun antureiden tulkinnasta.

Täsmäviljelyssä mitatun tiedon ansiosta tuotantopanoksia käytetään tarkemmin. Toimenpiteillä haetaan enemmän satoa siellä, missä on potentiaalia, ja säästetään panoksia sieltä, missä satoa kasvaa heikommin joka tapauksessa. Kuvassa traktorin ohjaamoon kiinnitetty kamerajärjestelmä, jolla pystytään analysoimaan esimerkiksi typpilannoituksen tarvetta. Kuva: Johannes Tervo

Täsmäviljelyn määritelmiä on paljon.

"Täsmää on jo toimintatapa, jossa otetaan huomioon aika, paikka ja määrä: määrättynä aikana määrättyyn paikkaan kohdennetaan määrätty määrä vaikkapa siemeniä."

Omaksi kantavaksi ideakseen Alasaari sanoo tuotantopanosten optimaalisen kohdentamisen.

"Kun panostan peltoon jotakin – on se sitten lannoitetta, kasvinsuojeluainetta tai vaikka kalkkia – pyrin sijoittamaan sen kohtaan, josta panos tulisi parempana kasvuna takaisin."

Tämä puomisto asennetaan traktorin keulalle, Kari Alasaari kertoo. Puomiston sensorit välittävät kasvustosta tietoa, jonka perusteella traktoriin kytketyn lannoitteenlevittimen tai kasvinsuojeluruiskun määränsäädöt muuttuvat reaaliaikaisesti. Kuva: Johannes Tervo

Alasaari muistuttaa perusasioista, joiden on oltava kunnossa ennen kuin kannattaa rynnätä täsmäviljelyn työkaluja hankkimaan ja käyttämään.

"Maaperän on oltava sellaisessa kasvukunnossa, että siihen pystytään sato rakentamaan. Vesitalous, pellon pinnan muodot, perusravinnetasot, pH, ojitukset – näiden kaikkien pitää olla kunnossa."

Jos perusasiat ovat pielessä, uudella tekniikalla ei tilannetta muuteta.

Toistin (vas.) tehostaa antureiden lähettämää tietoa. Anturit sijoitetaan peltoon muokkauskerrokseen tai sen alapuolelle. Kuva: Johannes Tervo

Osoittautuu, että täsmäviljelyn aloituskohdan määrittely ei ole aivan yksinkertaista. Täytyy miettiä, mikä kaikki lasketaan täsmäviljelyyn kuuluvaksi, Alasaari sanoo.

”Kasvustosensoreita olen käyttänyt seitsemän vuotta. Sitä ennen oli tullut satomittari puimuriin ja vielä aikaisemmin ajo-opastin traktoriin. Ensimmäisen ajo-opastimen hankin noin 15 vuotta sitten."

Mutta lasketaanko traktorin ajo-opastin täsmäviljelyn ensiaskeleeksi, Alasaari miettii.

"Puritaanisesti ajatellen ei. Mielestäni opastin on kuitenkin jonkinmoinen alustava laite, jonka avulla edetään täsmäviljelyn suuntaan."

Tämän käsikäyttöisen laitteen avulla voidaan kasvin lehdestä mitata tarkasti typpilannoituksen tarve. Bluetoothin avulla laitteen voi yhdistää matkapuhelimeen. Kuva: Johannes Tervo

Täsmäviljelystä kiinnostuneiden määrä on lisääntynyt tosi paljon viime vuosina, Alasaari kertoo. Syitä ei tarvitse kauan miettiä.

"Ajatelleenpa vaikkapa tulevaa viljelykautta, kun lannoitteiden hinnat ovat räjähtäneet. Totta kai viljelijöitä kiinnostaa, millä keinoilla kalliit panokset pystytään kohdentamaan mahdollisimman hyvin."

Alasaari puhuu resurssitehokkaasta tuotannosta. Oikea määrä oikeaan paikkaan oikeaan aikaan -periaate säästää sekä rahaa että ympäristöä.

Tässä varastossa on tulevan kasvukauden lannoitetarpeesta suunnilleen kaksi kolmasosaa, Kari Alasaari kertoo. Kuva: Johannes Tervo

"Monipuolinen kasvinviljelytila", Alasaari määrittelee tuotantosuunnan runsaan sadan peltohehtaarin tilallaan.

Hän luettelee viljelykasvejaan: kevät- ja syysviljoja, öljykasveja, kuminaa ja hernettä. Papua on ollut kierrossa, sokerijuurikastakin on viljelty ja hamppua on tulossa.

Oman tilan viljelyn lisäksi Alasaari toimii maatilaneuvojana ja konsulttinakin muutamalle yritykselle.

”Neuvonnassa korostuvat aika paljon ravinne- ja kasvukuntoasiat. Yhteistyö yritysten kanssa liittyy ennen kaikkea hiiliviljelyn ja koetoiminnan asioihin.”

Alasaari on tehokas verkostoituja. Verkostoja on "vähän joka suuntaan": kasvinsuojeluyrityksiin, tuotantopanosten toimittajiin ja konepuolellekin.

”Yhteistyöllä ja verkostoilla maailma toimii. Yksistään touhaaminen on työlästä, tiedon hakemisessakin on vaikeutensa."

Talveksi tilakeskukseen tuotu sääasema siirretään kasvukaudeksi pellolle, josta se välittää sademäärä-, lämpötila-, lämpösäteily-, kosteus- ja tuulitietoja. Kuva: Johannes Tervo

Lue lisää:

Lapualainen 8,8 tonnin hehtaarisato toiseksi kansainvälisessä kisassa: Kari Alasaari kasvatti Alajoen hienohietamaalla mahtavasatoisen kevätohran