Markkinakatsaus: Onnistunut kolmas säilörehusato perui pelätyn teurasruuhkan

Pahimmalta säilörehupulalta vältyttiin. Kuva: Markku Vuorikari

Kesällä ennustettiin, että huono säilörehusato johtaa talvella nautojen teurasruuhkaan. Kolmas säilörehusato näyttäisi helpottaneen tilannetta suurella osalla tiloista.

"Tällä hetkellä ei ole ruuhkaa", kertoo Atria Suomen varatoimitusjohtaja Jari Leija.

"Kolmas säilörehusato onnistui laajalti ja pahimmalta taidetaan välttyä. Seuraavat kuukaudet näyttävät tarkemmin."

HK Scanille rehupulan vuoksi on teurastettavaksi tullut vasta yksittäistapauksia, sanoo alkutuotannon ja eläinhankinnan tuottajapalveluista vastaava johtaja Ulf Jahnsson.

Teurasilmoitukset ovat kuitenkin kasvussa normaalisti syksyn edetessä ja laidunkauden päättyessä. Jonkin verran ruuhkaa aiheutti Outokummun ja Paimion yksiköiden pysähtyminen päiväksi poliittisen lakon takia.

"Odotamme nautojen teurasilmoitusten kasvavan loppuvuotta kohden, koska tuottajat inventoivat rehuvarastojaan ja ilmoittavat sen perusteella mahdollisia ylimääräisiä eläimiä teurastukseen", Jahnsson sanoo.

Molemmista lihataloista todetaan, että säilörehusadoissa ja riittävyydessä on alueellisia eroja ja kaikilla tiloilla rehut eivät riitä. Rehuvälitykseen on luotu palveluita.

"Tähän mennessä karkearehupörssissä kaupankäynti on koskenut yksittäisiä eriä, mutta odotamme käytön lisääntyvän vuoden loppua kohden", Jahnsson kertoo.

Kuivuus koetteli laajoja alueita Euroopasta.

Itämeren alueella vaikein tilanne on Ruotsissa, Leija sanoo. Siellä on pahimmillaan jopa kahdeksan kuukauden jonot naudoilla teurastukseen.

Naudanlihan tuonti Suomeen on ollut kasvussa. Kantar TNS Agrin mukaan tammi–syyskuussa on tuotu 21 miljoonaa kiloa nautaa, noin kaksi miljoonaa kiloa viime vuotta enemmän. Kotimainen tuotanto on lisääntynyt kaksi prosenttia ja kulutus kolme.

Tuonti on kasvanut muun muassa Tanskasta ja Puolasta. Tuontiliha menee pitkälti tukkuihin ja ravintolapalveluihin ei niinkään vähittäiskauppaan, Leija sanoo.

Euroopassa naudanlihan kysyntä–tarjonta-tilanne on tasapainossa. Elävien nautojen vientiä Turkkiin on paljon.

"Itämeren alueella on teurastettu nautoja kuivuuden vuoksi normaalia enemmän. HK Scanissa emme ole vielä havainneet lisääntynyttä naudanlihantuontia muista Pohjoismaista. Suomessa nautojen tarjonta on runsasta, joten siltä osin tarvetta tuonnille ei ole", Jahnsson sanoo.

Nurmiongelmat kertaantuvat ensi vuonna myös säilörehun määrässä, koska keväällä perustettujen nurmien kanssa koettiin laajasti ongelmia kuivuuden takia etelässä ja lännessä, arvioi nurmentuotannon asiantuntija Anu Ellä Pro Agria Länsi-Suomesta.

"Iso määrä tiloja perusti nurmensa uudelleen syksyllä tai teki havainnon, että ne on perustettava uudelleen ensi vuonna. Tämä tuo epävarmuutta ensi kesän ykkösniiton määrää ajatellen."

"Samalla vanhoja nurmia ei ole uskallettu lopettaa normaalilla rytmillä, jolloin ensi vuonna on viljelyssä niukemmin nuoria nurmia ja enemmän ylivanhoja ja harvoja nurmia kuin tilan tavoitteissa olikaan."

Ellä kehottaa harkitsemaan rehuvarastojen täydentämistä ensi kasvukaudella yksivuotisten rehukasvien avulla niin, että varastossa on useamman kuukauden säilörehut hankalia kesiä ajatellen.

"Niukassa peltoalatilanteessa myös rehuntuotantosopimukset ovat jatkossa ajattelemisen arvoinen vaihtoehto sekä karjatilojen että kasvinviljelytilojen näkökulmasta."

Myöskään Pro Agrian mukaan laajamittaista teurasruuhkaa ei ole tulossa.

"Ennen tietoa loppukesän suuresta rehumäärästä ehti osa jo poistaa normaalia suuremman määrän heikompia eläimiä niin maito- kuin lihanautatiloilla", Ellä kertoo.

"Etelä- ja Länsi-Suomessa pahimmilla kuivuuskriisialueilla on kuitenkin edelleen rehunkorjuun päätyttyä lukuisia tiloja, joilla rehumäärä jäi pahasti alle tilan tarpeen tai riittää juuri ja juuri ensi vuodelle ilman eläinten karsintaa."

Rehupulaa on paikattu monenlaisten kasvustojen hyödyntämisellä. Tällöin ongelmaksi muodostuu sisäruokintakaudella määrän sijaan ruokinnallinen laatu.