Markkinakatsaus: Työntekijöiden liikkumisesteet voivat uhata sadonkorjuuta maailmanlaajuisesti

Rajojen sulkeutuminen on aiheuttanut työvoimapulan varsinkin vihannestuotannossa. Kuva: Kari Salonen

Kaupoissa kotimainen ruoka on viime ajat tehnyt kauppansa.

Hyvän kysynnän ansiosta tuottajien kohtaama taloudellinen riski koronapandemiasta ei tällä hetkellä näytä pahalta. Riskeinä ovat viljelijäperheen sairastuminen sekä jalostavan teollisuuden tai kuljetusten katkokset taudin takia.

Työvoiman saanti voi nousta ongelmaksi. MTK on kantanut huolta kausityöntekijöiden saamisesta ulkomailta. Se vaikuttaa etenkin marja- ja vihannestiloihin. Toisaalta kotimaassa muilta aloilta voi lomautusten takia olla vapaana työvoimaa.

Uutistoimisto Bloomberg kertoi, että työvoiman saanti sadonkorjuuseen on nyt haaste ympäri maailman, kun maat rajoittavat ihmisten liikkuvuutta.

Yhdysvalloissa hedelmien ja vihannesten korjuu vaikeutuu ilman Meksikosta tulevia työntekijöitä. Myös teurastamoissa voi tulla pulaa tekijöistä.

Myös Australiassa tiloilla työskentelee paljon kaukaa tulevia ihmisiä.

Euroopassa Italiassa puutarhatilojen työt yskivät jo. Saksassa pelätään samaa.

Bloombergin mukaan monissa suurissa ruuantuotantomaissa ruokaketju nojaa siirtotyöläisiin ja maahanmuuttajiin, koska keskiluokka välttelee näitä ammatteja. Nyt ruokaketju näyttää haavoittuvaisuutensa.

Monet valtiot pyrkinevät myöntämään maahantulolupia maatilojen työntekijöille, sillä tilanteen vakavuus aletaan ymmärtää.

Pitkälle koneellistettu viljaketju ei ole samalla tapaa riippuvainen liikkuvasta työvoimasta kuin puutarhatuotanto tai osa kotieläintuotannosta.

Vehnän hinta ponkaisi viime viikon lopulla nousuun Pariisin hyödykepörssissä.

Perjantaina toukokuun noteeraus ylitti 190 euroa tonnilta, kun se viikkoa aiemmin alitti 180 euroa. Hinta on noussut myös Chicagossa.

Taustalla ovat muun muassa puheet Kiinan aikeista ostaa niin vehnää, maissia kuin soijaa Yhdysvalloista. Kiinan kerrotaan aikovan täyttää viljavarastojaan ja ostoja odotetaan myös Eurooppaan.

Lisäksi monissa maissa kuluttajat ovat täydentäneet omia ruokavarastojaan ja muun muassa jauhojen kysyntä on kasvanut merkittävästi.

Rapsi on vetänyt Pariisissa vuoristorataa. Viikko sitten maanantaina toukokuun noteeraus putosi 335 euroon tonnilta. Perjantaina se oli kivunnut yli 350 euron.

Epävarmuus markkinoilla tulee jatkumaan niin pitkään kuin koronavirus jyllää. Se tarkoittaa myös hintojen heilunnan jatkumista.

Öljyn hinta oli suurimman osan viime viikosta alle 30 dollaria tynnyriltä ja kävi alimmillaan 17 vuoteen.

Perjantaina hinta lähti nousuun, kun eri puolilla maailmaa hallitukset lupaavat talouteen tukipaketteja. Brent-laadun raakaöljyn hinta ylitti 30 dollaria perjantaiaamupäivästä ainakin hetkeksi.

Maitojauheiden hinnat laskivat viime viikolla järjestetyssä GlobalDairyTrade -huutokaupassa.

Juuston ja voin hinnat sen sijaan nousivat. Jauheet kuitenkin vetivät kokonaisindeksin lähes neljä prosenttia miinukselle. Indeksi on näin ollen laskenut helmikuun alusta lähtien taukoamatta ja on nyt alimmillaan 14 kuukauteen.

Nyt markkinoilla odotetaan kiinalaisten ostajien palaavan maitokauppaan. Riskinä on, että pandemia vähentää kulutusta muualla maailmassa.

Sianlihan hintahuippu voi olla Euroopassa saavutettu.

EU:n tuoreimmassa hintaseurannassa keskihinta on laskenut puoli prosenttia edellisestä viikosta. Saksassa ennusteet näyttävät laskua alkavalle viikolle.

Kanauntuvikkoja on haudottu helmikuussa kotimaahan 265 850 kappaletta, kertoo Ruokavirasto. Arvio maaliskuulle on 300 300 untuvikkoa.