Rehukauppias ei uskalla luvata helpompaa huomista
MTK:n sikajaoston kokouksessa keskiviikkona vieraillut Raisioagron kaupallinen johtaja Bengt-Erik Rosin pahoitteli puheenvuoronsa aluksi, että rehujen hintakehityksestä hänellä on vain synkkää kerrottavaa.
”Kotimaisen viljasadon valkuaisen pelätään jäävän alhaiseksi, kun typpi on huuhtoutunut märiltä pelloilta. Matala valkuaispitoisuus aiheuttaisi rehuteollisuudelle lisäkustannuksia, sillä kohonneiden viljakustannusten päälle. Alhaista valkuaista paikkaamaan tarvitaan enemmän valkuaista, jonka hinta on niin ikään ollut kesästä lähtien rajussa nousussa.”
Soijalla jo lähtöhinta oli korkea, sillä sen hinta ei viljojen tavoin laskenut edellisen, vuosien 2007–2008 ruokakriisien jälkeen.
Soija on sianlihan tuotannossa yhä tärkeämpi valkuaislähde. Sen hinta heijastuu siksi voimakkaasti rehujen hintaan.
”Raisio pyrkii määrätietoisesti vähentämään teollisuuden riippuvuutta tuontivalkuaisesta.”
Viljaa ei ole Suomessa vielä juurikaan puitu, joten sadon laatu on edelleen arvoitus. Määrässä on alueellisia vaihteluita, mutta huippusatoa ei odoteta juuri missään päin Suomea, Rosin muistuttaa.
”Määrältään sato riittää kyllä täyttämään Suomen oman tarpeen. Iso kysymys kuitenkin on, miten hinta käyttäytyy ja paljonko vientiin menevästä viljasta maksetaan.”
Raision asema viljamarkkinoilla on varsin ristiriitainen, sillä se ostaa viljan omilta sopimustuottajiltaan.
”Sopimustuottajat odottavat viljasta mahdollisimman hyvää hintaa, rehun ostajat taas mahdollisimman edullista rehua.”
Sikarehujen hintoja on kesän mittaan korotettu jo kohonneiden raaka-ainekustannusten imussa. Esimerkiksi Raisioagron loppukasvatustäysrehujen hinnat ovat nousseet kesästä noin 40 euroa tonnilta, tiineysrehun 30 euroa tonnilta ja yhdistelmätiivisteen noin 70 euroa tonnilta.
”Lisää korotuksia on jo tiedossa. Täysrehujen hinnat nousevat noin 20 euroa ja tiivisteiden noin 25 euroa heti kuun vaihteessa.”
Rosinin mukaan viljan hintojen voimakas lasku näkyisi melko nopeasti rehujen hinnassa.
Soijan hinnan lasku sen sijaan vaikuttaisi viiveellä. Soijan ostopäätöksestä sen käyttöajankohtaan kuluu pidempi aika kuin viljalla.
Rosin tosin korostaa, että viljankin mahdollinen hinnan lasku siirtyy rehujen hintaan vain siinä tapauksessa, että viljelijät todella myyvät viljaa rehuteollisuudelle.
”Hinnan lisäksi täytyy katsoa, kuinka paljon viljaa myydään.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
