Näin robotti lypsää Lily-lehmän – samalla hoituu moni muukin asia

Haapavedellä toimivan MaitoRinne Oy:n robotti tekee lypsämisen lisäksi lehmälle nopean terveystarkastuksen. Kuva: MISKA PUUMALA

Kun lehmä astelee nykyaikaisen lypsyrobotin portista sisään, se saa utareiden tyhjentämisen lisäksi perusteellisen terveystarkastuksen.

"Robotti muun muassa punnitsee lehmän, mittaa maidon lämpötilan ja kertoo maidon solumäärän utareneljänneksen tarkkuudella", Haapavedellä maitoa tuottava Kyösti Isoaho kertoo.

Lehmän painon putoaminen voi kertoa terveysongelmista, samoin kuume tai maidon solumäärän nousu. Kaikissa näissä tapauksissa lehmä pystytään ottamaan heti tarkempiin tutkimuksiin ja aloittamaan esimerkiksi utaretulehduksen hoito ennen kuin tilanne ehtii pahaksi.

Robotti mittaa myös maidon virtausnopeuden. Jos se jossakin utarelohkossa heikkenee, hoitaja tutkii, onko lehmä loukannut vetimensä.

Isoahojen tilalla robotti kutsuu asiakkaitaan tarjoamalla herkullista houkutusrehua. Jos se ei kelpaa lypsettävälle, robotti raportoi asiasta. Sekin voi kieliä terveysongelmista.

"Robotti on melkein yhtä viisas kuin ihminen", Isoaho toteaa.

Oheisella videolla lypsettävänä on Lily-lehmä. Se on hiukan erilainen kuin muut: normaalin neljän sijaan sillä on toimivia vetimiä vain kolme. Lehmä itse ei kärsi asiasta millään lailla, Isoaho kertoo.

Videolta näkyy, miten robotin pyörivät harjat ensin pesevät utareen alaosan ja vetimet vedellä. Sitten robotti kiinnittää lypsimet vetimiin ja alkaa lypsää.

Neljättä lypsintä se ei edes yritä kiinnittää. Mistä se tietää toimia näin?

Koska lehmät ovat robotille yksilöitä, eivät massaa.

Robotti tunnistaa jokaisen lehmän sen kaulapantaan kiinnitetystä tunnisteesta. Robottia ohjaavaan tietojärjestelmään on syötetty tieto, että Lilyn oikea takaneljännes jätetään lypsämättä.

Sillä välin, kun maito virtaa putkiin, robotti pesee utareiden puhdistamiseen käytettävät harjat. Tässä vaiheessa käytetään pesuainetta, utareiden pesussa ei.

Lypsimet robotti pesee höyryllä joka lehmän välissä.

Kyösti ja Jouni Isoahon omistaman MaitoRinne Oy:n navetassa on kaksi Lelyn A5-robottia. Kumpikin pystyy laskennallisesti lypsämään keskimäärin 70 lehmää vuorokaudessa, Kyösti Isoaho kertoo.

Todellinen määrä riippuu muun muassa kunkin lehmäyksilön lypsynopeudesta. Lehmien utarerakenne taas vaikuttaa siihen, miten nopeasti robotti saa lypsimet kiinnitettyä.

Kun robotti lypsää 70 lehmää vuorokaudessa, Isoahojen tilalla se merkitsee noin 210 lypsykertaa robottia kohti vuorokaudessa. Tilan keskiarvo on, että lehmä käy lypsyllä kolme kertaa vuorokaudessa.

Lehmien tuottamat maitomäärät vaihtelevat yksilöstä toiseen ja kunkin poikimarytmin mukaan. Vähän lypsävien kohdalla robotille on kerrottu, että ne eivät tarvitse kuin kaksi lypsykertaa vuorokaudessa.

Vähämaitoinen lehmä saattaa yrittää robotille useammin. Se saa hienovaraisen kieltävän vastauksen: se pääsee portista sisään, mutta robotti ei annostele sille rehua eikä ala lypsää vaan avaa sille poistumisportin.

Nykyaikaisessa navetassa lehmistä tallennetaan koko ajan valtavasti tietoa.

Maidon määrään ja laatuun liittyvien tietojen lisäksi seurataan muun muassa lehmän aktiivisuutta ja märehtimistä.

Märehtiminen on lehmän tärkein työ, ja sen väheneminen voi kieliä terveysongelmista. Tavallista reippaampi liikkuminen taas kertoo kiimasta ja siitä, että nyt on oikea aika siementää lehmä.