Kuivana kesänä olisi hyvä salaojittaa – tukiehtoihin parannuksia

Salaojaurakoitsija Topi Päiviö Eurasta harmittelee, ettei ole päässyt hyödyntämään täysimääräisesti kuluvan kuivan kesän olosuhteita. Kuivalla kelillä työn laatu on parempaa, ei tule painumia eikä kuraa mene joka paikkaan. Kuva: Arto Takalampi

Euralainen salaojaurakoitsija ja yrittäjä Topi Päiviö Salaojitusyhtiö Päiviö Oy:stä on hieman hämmästynyt, kun tästä kesästä on tulossa hänen urallaan ensimmäinen hiljainen työkesä. Kuluvan kauden aikana koneita on jouduttu seisottamaan yhteensä jopa neljän viikon ajan.

"Aiempina vuosina töitä oli vähän liikaakin ja työmaat päällekkäin", hän summaa kuusivuotista urakointiaikaansa.

Tälle vuodelle edes parantuneet tukiehdot eivät ole houkutelleet salaojittamaan aiempaan tahtiin ainakaan tähän mennessä. Päiviö sanoikin odottavansa mielenkiinnolla 15.8. päättyneen tukihaun lopputulosta, paljonko tuolloin haetuista investointituista tulee päätöksiä ja sen mukaisia työmaita.

Tämä kesän verkkaisuuden Päiviö arvelee johtuvan parin kesän kuivuudesta. Tällaisissa olosuhteissa on voinut unohtua, millainen märkä kesä pelloilla on.

Viime vuonna tilauksia vielä riitti, ja silloin hän salaojitti harvinaisen paljon turvepohjaisia peltoja, joille märkänä kesänä ei ole juuri asiaa. Apuna oli uusi salaojakone, joka kantaa todella hyvin ja jolla suopeltojen vetäminen on lasten leikkiä.

Koneiden seisottaminen kesken hyvien työkelien harmittaa Päiviötä senkin takia, että kuivissa olosuhteissa työn laatu on parempi kuin märkyydessä. Kuraa ei mene mihinkään, jälki on hyvää eikä tule painaumia.

Salaojitusyhtiö Päiviö Oy:llä on jo lähes 60 vuoden kokemus alalta, sillä Altti Päiviö perusti yrityksen vuonna 1961. Hän on yksi harvoista lapiokaudella toimineista ja lautaputkilla aloittaneista alan konkareista, joka on edelleen alalla ja apuna yrityksessä.

Vuosien mittaan yrityksen toiminta kasvoi, koneita lisättiin ja toiminta-alue laajeni aina Lappia myöten. Parhaimmillaan yrityksellä oli neljän porukan koneet, joista kolmekin oli pohjoisessa.

"Pohjoisesta tultiin vähitellen rannikkoa pitkin alas, ja töitä riitti muun muassa tilusjärjestelyjen ansiosta", Topi Päiviö sanoo.

Tilusjärjestelyjen osuus oli parhaimmillaan jopa puolet liikevaihdosta, sillä hankkeet olivat laajoja. Viime vuosina niiden osuus on ehtojen heikennyttyä vähentynyt. Keskimäärin 90 prosenttia tulee jo muilta kohteilta.

"Tilusjärjestelyt tasapainottivat hyvin liiketoimintaa silloin, kun ei ollut muita töitä. Nyt kun niiden määrä on hyvin vähäinen, on onneksi muita töitä", Topi Päiviö vertaa.

Kun jatkajaa ei ollut tiedossa, yrityksen toimintaa ajettiin alas ja kotipaikkakunnalle jäi jatkamaan vain yksi yksikkö. Topi Päiviö oli 16-vuotiaasta asti satunnaisesti yrityksessä töissä, mutta hänen tarkoituksenaan ei ollut jatkaa yrityksessä.

"Suunnitelmissa oli myydä kaikki pois. Jossain vaiheessa ajatus muuttui, että voisihan tätäkin kokeilla, ja nyt on menossa kuudes vuosi", hän sanoo.

Yritys salaojittaa kahdella yksiköllä lähinnä Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueella ja sillä on neljä työntekijää. Työmaista suuri osa on vielä ensiojituksia esimerkiksi raivioilla ja lisämaaksi ostetuilla pelloilla. Sen sijaan uusinta- ja täydennysojituksia on Päiviön mielestä ihmeen vähän.

"Niitä saatetaan pitkittää, vaikka tiiliputket ovat jo aivan pinnassa. Huuhtelustakaan ei ole silloin enää suurta apua. Jossain vaiheessa näitä 70–80-luvun ojituksia on kuitenkin lähdettävä uusimaan", hän luottaa alan jatkoon.

Salaojituksen investointitukeen tuli keväällä tasokorotus. Asiantuntija Juha Laakso ProAgria Etelä-Pohjanmaasta pitää tuen nykyistä tasoa jopa erinomaisena.

"Kokonaan avustuksena myönnettävä 35 prosentin investointituen enimmäismäärä on salaojituksessa 1,47 euroa metriltä ja säätösalaojitukseen myönnettävä 40 prosentin tuki on 1,68 euroa metriltä. Lisäksi säätökaivoihin saa 40 prosentin tuen", hän listaa.

Enimmäismäärät lasketaan alvittoman 4,2 euroa per metri ohjekustannus- hintaan. Käytännössä tuki tarkoittaa noin tuhatta euroa hehtaaria kohti perussalaojituksessa ja noin 1 300 euroa säätösalaojituksessa.

"Keskimäärin tuki kattaa enimmillään putket ja soran. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla salaojituksen kokonaiskustannukset ovat noin 3 500 euroa hehtaarilta", Laakso laskee.

Salaojituksen investointitukeen liittyy muutamia rajoitteita, jotka on hänen mukaansa hyvä ottaa huomioon. Tuen myöntää aina paikallinen Ely-keskus hyväksytyn salaojasuunnitelman ja kustannusarvion perusteella.

Salaojitustyötä ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä. Tukihaku on jatkuvaa, ja tämänhetkinen haku päättyy lokakuun 15. päivä. Tuen saa myös täydennys- ja uusintasalaojituksiin.

Pienin tuettava salaojitushanke on noin 2 000 salaojametriä eli noin 2,5 hehtaaria. Hanke voi koostua myös useimmista peruslohkoista (esim. täydennyssalaojituskohteet).

Laakson mukaan useimmat salaojituskohteista ovat viime vuosina olleet lisämaaksi ostettuja, avo-ojissa olevia peltoja. Tilanne on kuitenkin vähitellen muuttumassa.

"70–80-luvulla salaojitetut kohteet alkavat olla pian 50 vuoden iässä, joten näillä pelloilla on tehty yhä enemmän täydennys- tai kokonaan uusintaojituksia. Moni tuleekin vanhojen suunnitelmia kanssa", hän sanoo.