
Nuori emolehmätilallinen arvostaa yrittämisen vapautta, mutta tuottajahinta saisi nousta
Liperiläinen emolehmätilallinen Milla Kempas rakennutti uuden pihaton muutama vuosi sitten. Usko kotimaisen puhtaan ruuan tuottamiseen on säilynyt haasteista huolimatta.
Täysikasvuinen charolaissonni on rauhallinen ja painaa reilusti yli 1 000 kiloa. Kuvassa sonnia tervehtimässä Milla Kempas. Kuva: Ilpo PaananenKevät on emolehmätilalla poikimisten vilkkainta aikaa. Odotuksissa on, että poikimiskaudella syntyy 135 charolaisrodun vasikkaa. Hiehovasikoista pääosa lähtee noin puolen vuoden ikäisenä välitykseen. Emoiksi kasvatettavat hiehot ja sonnivasikat jäävät kasvamaan tilalle.
”Uuden syksyllä 2020 valmistuneen pihaton tavoitteena oli parantaa eläinten hyvinvointia ja helpottaa hoitoa. Eläinmäärää ei ole lisätty”, Milla Kempas kertoo.
Tavoitteena on, että kukin lehmä tuottaisi tuotantovuosien aikana keskimäärin kahdeksan vasikkaa. Emolehmien välillä on kuitenkin suuria eroja.
Uusi pihatto on mitoitettu 125 emolehmälle vasikoineen. Emoista vieroittamisen jälkeen sonnivasikat siirtyvät vanhaan pihattoon, jossa ne kasvatetaan teurasikään asti. Kesäkaudella eläimet ovat laitumella.
Milla Kempas, 27, jatkoi kotitilansa Koivulan pitämistä 2015 aluksi yhdessä serkkunsa kanssa ja hankki tilan kokonaan omiin nimiinsä vuonna 2019.
”Meillä oli erilaiset tulevaisuuden haaveet ja koimme tämän parhaaksi vaihtoehdoksi”, HKScanin sopimustuottaja Kempas sanoo.
Pihattoinvestoinnin jälkeen nuori tilallinen rakennutti uuden 6 000 kuution laakasiilon, joka valmistui 2021. Tilan viljelyala on 175 hehtaaria, josta nurmen osuus noin 100 hehtaaria.
Seleenisalpietarin veroton hinta oli talvella 614 euroa tonnilta. Halpenemisesta huolimatta hinta on moninkertainen vuoteen 2020 verrattuna. Kuva: Ilpo PaananenLaidunkäytössä on noin 40 hehtaaria ja loput muussa viljelyssä.
”Lapsesta saakka maatilalla asuneena tilan jatkaminen ja eläinten kanssa työskentely kiinnostivat. Emolehmätilan hyviä puolia on tietynlainen vapaus.”
Kempaksella on aikuiskoulutuksessa hankittu maatalousyrittäjän ammattitutkinto. Monet maatilan asiat olivat hänelle jo entuudestaan tuttuja.
”Koulutus antoi lisävalmiuksia lähinnä lisääntyneisiin paperihommiin ja oli siinä mielessä hyödyllinen.”
”Koulutus antoi lisävalmiuksia lähinnä lisääntyneisiin paperihommiin ja oli siinä mielessä hyödyllinen.”
Lihantuotannon kannattavuutta rasittavat polttoaineiden, lannoitteiden ja muovien kallistuminen.
Myös kuivikkeiden saannissa on ollut vaikeuksia. Lannoitteiden hintojen nousun seurauksena monet viljatilat haluavat silputa oljet mieluummin peltoon kuin antaa paalattavaksi kuivikkeeksi.
”Turvetta on jouduttu käyttämän lisänä parina viimeisenä vuonna ja senkin saatavuus vaihtelee.”
Yksi lihantuotannon perusongelma on siinä, ettei tuottajahinta nouse tarpeeksi nopeasti eikä vastaa kustannusten nousua. Ulkomailta tuleva halvempi liha on osasyynä.
”En ole täysin tyytyväinen nykyiseen tuottajasopimukseen. Koen, että Atrialla on esimerkiksi paremmat koulutukset ja näihin olen osallistunut. Lähiajan tavoitteena on lihan tilamyynnin aloittaminen,” Kempas suunnittelee.
Ensisijaisina myyntituotteina tulevat olemaan pakastelihat, jauheliha, paistit sekä fileet. Kaksi kertaa viikossa kello 15–18 auki olevassa myymälästä tulee saamaan myös tuorelihaa.
Mediassa jatkuvasti esillä oleva ilmastonmuutos ja puheet lihansyönnin rajoittamisesta eivät kaikilta osin ilahduta tuottajaa.
”Ne vaikuttavat vaihtelevasti työn mielekkyyteen, mutta koen että markkinointiin ja suomalaisen puhtaan ruuan puolesta puhumiseen on käytettävä enemmän aikaa.”
”Emolehmätilan hyviä puolia on tietynlainen vapaus.”
Tilanhoidossa koneiden korjuuta lukuun ottamatta työt alkavat olla tuttuja. Oman isän Jari Kempaksen avulla on kuitenkin edelleen suuri merkitys. Kevätkylvöissä, rehunteossa ja ruiskutuksissa myös paikalliset yrittäjät ovat apuna.
”Jaksamisen kannalta on tärkeää, ettei hommia tarvitse tehdä yksin ja vapaa-aikaa jää enemmän harrastuksilleni”, nuori viljelijä kiittelee.
Toukokuun alkupuolella käynnistyvien peltotöiden lisäksi laitumien aitojen korjaus työllistää kevätkaudella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






