Ruokavirasto vahvistaa: Syksyn viljasadon laatu oli hyvä – hehtopainot olivat korkeat ja jyvät suuria

Vehnän hehtaarisadot nousivat viime syksynä, mutta laatu jäi vuoden 2018 huipputasosta proteiinipitoisuuksien ollessa matalampia. Kuva: Markku Vuorikari

Satokauden 2019 viljan laatu ja määrä olivat hyviä, selviää Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen keräämistä tiedoista.

Hyvän laadun takana oli korkeat hehtopainot ja vähäinen pienien jyvien määrä kaikilla viljalajeilla. Hometoksiinipitoisuudet olivat pieniä sekä kauralla että kevätvehnällä.

Vehnän hehtaarisadot nousivat vuonna 2019 noin 4 500 kiloon, edellisvuoden kuivan ja kuuman kesän hyvin matalan satotason jälkeen. Vehnäsadon laatu kuitenkin jäi vuoden 2018 huipputasosta proteiinipitoisuuksien ollessa matalampia.

Puolet kevätvehnäsadosta (noin 368 miljoonaa kiloa) täytti laatuseurannan käyttämät kaikki vähimmäistavoitteet.

Vehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus laski viime vuodesta peräti kaksi prosenttiyksikköä. Kevätvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 13,5 prosenttia ja syysvehnän 11,6 prosenttia.

Syysvehnäsato oli seurantajakson suurin (noin 222 miljoonaa kiloa), mutta matalan proteiinipitoisuuden vuoksi siitä alle kolmannes (60 miljoonaa kiloa) täytti kaikki seurannan laatutavoitteet.

DON (deoksinivalenoli) -hometoksiinipitoisuus oli pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon lähes kaikissa näytteissä.

Syysvehnän ja rukiin keskimääräiset hehtopainot olivat 30 vuoden seurantajakson korkeimmat.

Ruissadosta lähes 90 prosenttia oli hehtopainoltaan vähintään 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120 sekuntia. Kun myös rukiin kylvöala ja hehtaarisadot olivat suuria, oli rukiin laatutavoitteet täyttävää viljaa ennätykselliset 163 miljoonaa kiloa.

Kauran hehtopainot olivat erinomaisia: keskimääräinen hehtopaino 56,5 kiloa oli lähes neljä kiloa korkeampi kuin 2018.

Kaurasadosta noin 90 prosenttia eli 1,1 miljardia kiloa täytti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtopainotavoitteen, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vastaava osuus vuonna 2018.

Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti noin 40 prosenttia sadosta (yli 500 miljoonaa kiloa), kun vuonna 2018 vastaava osuus oli vain 2 prosenttia. Pieniä jyviä oli edellisvuotta vähemmän. Kauran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 12,8 prosenttia.

Hometoksiinit eivät aiheuttaneet ongelmia kauralla. Tutkituista näytteistä vain noin kaksi prosenttia ylittää pikamenetelmällä mitattuna elintarvikekauralle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon.

Rehuohrasato oli 1,3 miljardia kiloa, josta lähes 80 prosenttia oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 11,7 prosenttia.

Ohran jyväkoko oli suuri. Rehuohrassa pieniä jyviä oli keskimäärin 1,6 prosenttia, joka on matalin osuus 20 vuoden seurantajaksolla.

Mallasohranäytteistä 99 prosenttia täytti mallasteollisuuden käyttämän lajitteluasteen laatutavoitteen. Noin puolet sadosta täytti mallasteollisuuden laatutavoitteista proteiinipitoisuuden ja lajitteluasteen vaatimukset.

Laatua heikensi korkea proteiinipitoisuus (keskimäärin 11,7 prosenttia). Ruokaviraston laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.