Suomen sikaloissasuuret erot lääkinnän määrissä
Suomalainen sika selviää vähällä lääkityksellä. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoPARIKKALA (MT)
Suomalaisia sikoja lääkitään eurooppalaisittain vähän.
Lääkekustannukset emakkoa kohden vaihtelevat kuitenkin paljon, kertoo läänineläinlääkäri Laura Haltia Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Vuosina 2006–2008 vertailtujen tilojen pienimmät lääkekustannukset emakkoa kohden olivat hieman yli 2 euroa vuodessa ja suurimmat yli 44 euroa.
Yksilölääkitys on Suomessa yleisempää kuin ryhmälääkitys, eikä eläimiä lääkitä varmuuden vuoksi.
Lääkerehuja käytetään vähän.
Myös lääkeresistenssin vaaraa kasvattavia tetrasykliinejä eli laajakirjoisia antibiootteja käytetään Suomessa melko vähän verrattuna moneen muuhun EU-maahan. ”Penisilliini tehoaa vielä. Toivottavasti jatkossakin”, Haltia sanoo.
Harmi on, ettei Suomessa tiedetä mille eläinlajille tai mihin tarkoitukseen lääkkeitä käytetään eniten.
Lääkkeiden hyvä teho selittynee vähällä lääkinnällä.
Euroopan lääkeviraston EMA:n tuoreessa selvityksessä Suomi sijoittuu eläinlääkinnän määrässä hännille. Kotieläimiä lääkittiin vuonna 2010 neljänneksi vähiten 19 vertailumaasta.
Vähemmän lääkkeitä käyttävät kotieläintuotannossa vain Norja, Islanti ja Ruotsi.
Suomen eläinlääkinnän määrä on laskenut vuodesta 2009, samoin Ruotsin ja Norjan.
Listan toisessa päässä kärjessä on Unkari, missä kotieläintuotannossa käytetty lääkemäärä on yli kymmenkertainen Suomeen verrattuna.
Suomessa eläinyksikkömäärään suhteutettu lääkeannos on 25 milligrammaa, Unkarissa 268. Unkaria seuraavat Espanja, Belgia, Portugali ja Hollanti.
Tilastossa eivät ole mukana esimerkiksi Puola, Saksa, Italia ja Romania.
Laajakirjoisten antibioottien käyttö on vähentynyt pääosassa EU:ta vuodesta 2007 lähtien.
Suhteellisesti eniten niitä käytetään Itävallassa, missä osuus on yli puolet. Seuraavina tulevat Britannia, Espanja, Tšekki ja Portugali.
Keskimäärin tetrasykliinien osuus EU:n eläinlääkkeistä on lähes 40 prosenttia.
Suomessa laajakirjoisten osuus on 14 prosenttia, Islannissa, Ruotsissa ja Norjassa alle 10 prosenttia.
Kaikkien antibioottien käyttö voi aiheuttaa resistenssiä eli bakteerien kykyä vastustaa lääkitystä.
Resistenttien bakteerien aiheuttamiin sairauksiin kuolee EU:ssa vuosittain 25 000 ihmistä. Lisäksi resistenssi aiheuttaa isoja lisäkustannuksia sairaanhoitoon.
Paras keino resistenssin välttämiseen on lääkitseminen kohdennetusti vain tarpeeseen. Lisäksi tärkeää on tautien ehkäiseminen rokotuksilla ja hyvällä hygienialla.
Afrikkalainen sikarutto on suomalaiselle sikatuotannolle todellinen uhka, jota ei pidä unohtaa.
Sitä on todettu jo 200 kilometrin päässä itärajasta, muistutti Sikavan eläinlääkäri Sanna Nikunen Eläintautien torjuntayhdistyksestä.
Hän kehotti tuottajia varovaisuuteen ja tarkkaavaisuuteen.
Taudin oireet saattavat olla lieviäkin. Esimerkiksi hoipertelu, kuume ja punaiset läikät korvissa tai mahan alla voivat viitata sikaruttoon.
Nikunen pitää villisikojen ruokkimista rajan pinnassa suurena riskinä afrikkalaisen sikaruton leviämiselle Venäjältä.
Toinen uhka ovat itänaapurissa vierailevat villisikametsästäjät.
”Jokaisen pitäisi tiedostaa, että kaikki vaatteet, varusteet ja kulkuvälineet pitää pestä ennen Suomeen tuloa, eikä ruokaa tai villisian osia saa tuoda rajan yli.”
Sikojen lääkitsemistä käsiteltiin Sikojen hyvinvoinnin edistäminen -hankkeen koulutustilaisuudessa Parikkalassa. Hallittu lääkkeiden käyttö -seminaareja järjestetään syksyn aikana eri puolilla maata.
Koulutus kiinnostaa ja tilaisuuksiin tullaan aidosti oppimaan hyvinvoinnista, Suomen sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg sanoo.
Sikayrittäjät kutsuttiin aiemmin tänä vuonna Kilpailuviraston kuultaviksi lihataloihin kohdistuneen boikottiuhkauksen vuoksi. Bergin mukaan asia on nyt selvitetty, eikä siitä tullut järjestölle seurauksia.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
