Nuorten kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan vähenee

Suomalaisten mielestä on tärkeää turvata maataloustukien avulla kotimainen ruuantuotanto. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän kyselyn perusteella 93 prosenttia suomalaisista pitää ruuantuotannon turvaamista ja huoltovarmuuden edistämistä melko tai erittäin tärkeänä tavoitteena. Maataloustuotannon kannattavuuden turvaamiselle myötämielisiä on 90 prosenttia suomalaisista.

Viljelijöiden näkökulmasta tulos on erittäin hyvä. Viljelijätukien osuus on – ja tulee myös seuraavalla cap-kaudella olemaan – merkittävä maatalouden kokonaistulosta, vaikka viime aikojen keskustelussa onkin aiheellisesti vaadittu oikeudenmukaisempaa tuottajahintaa markkinoilta. Siksi on tärkeää, että maataloustukijärjestelmälle on kansan tuki.

MMM:n kyselyn perusteella kansalaiset pitävät tärkeänä maataloustukien perusteena myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä ja maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista – joskin kyselyn perusteella näitä tärkeänä pitävien osuus on jo jonkin verran pienempi kuin niiden, jotka pitävät tärkeänä itse ruuantuotannon turvaamista.

Jopa silmiinpistävää kyselyn perusteella on, miten kansa suhtautuu maataloustukien perustelemiseen ruuantuotannon ilmastovaikutusten pienentämisellä. Peräti 22 prosenttia suomalaisista ei kyselyn perusteella pidä ilmastonvaikutusten pienentämistä ainakaan kovin tärkeänä tukipolitiikan tavoitteena. Osuus on peräti kaksinkertainen niiden vastaajien osuuteen verrattuna, jotka eivät pidä kovin tärkeänä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä tukien avulla.

Nämä kyselytulokset eivät kuitenkaan poista sitä tosiseikkaa, että kaikki edellä luetellut tavoitteet on kirjattu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteisiin ja niitä maataloustuilla tavoiteellaan, pidettiin tavoitteita kansan keskuudessa tärkeinä tai ei.

Sekä viljelijöiden ja heidän etujärjestönsä että maataloushallinnon, koulutuksen ja tutkimuksen on syytä kiinnittää kyselytutkimuksen tuloksissa sen silmiinpistävimpään seikkaan: Vaikka 18–25-vuotiaiden suomalaisten selvä enemmistö edelleen pitääkin kotimaista ruuantuotantoa sekä maatalouden ympäristötoimien tukemista tärkeänä, heidän keskuudessaan melko tai ei lainkaan tärkeänä näitä pitävien osuus oli lähes kaikissa kysymyksissä selvästi suurempi kuin millään muulla väestöryhmällä. Edes luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ei noussut nuorimmilla vastaajilla yhtä tärkeäksi kuin heitä vanhemmilla ikäryhmillä, ja ilmastonmuutoksen torjuntakin ylsi tärkeydessä vain hädin tuskin samalle tasolle.

Sitä kysely ei kerro, miksi nuoret suhtautuvat maatalouteen ja ruuantuotantoon niin eri tavalla kuin heitä vanhemmat ikäluokat. Oletettavaa kuitenkin on, että edelleen voimakkaana jatkuva kaupungistuminen ja yhä useamman vieraantuminen maaseudusta ja ruuantuotannosta alkaa näkyä myös maataloutta ja ruuantuotantoa koskevissa mielipiteissä. Tämä nähtiin jo Elinkeinoelämän valtuuskunnan pari viikkoa sitten julkistamassa Arvo- ja asennetutkimuksessa. Se osoitti, että kaupunkilaisten käsitys maaseudun arjesta on hämärtynyt.

Koko elintarvikeketjun – hallintoa myöten – onkin tehtävä yhteisesti töitä, jotta kansan tuki kotimaiselle ruuantuotannolle ja sen piirissä tehtävälle ympäristötyölle säilyy.