Tutkijat epäilevät täydennyskylvön hyötyjä – tiloilla sen on havaittu varmistavan sadon määrää ja laatua

Petri Hovi haraa ja täydennyskylvää nurmilohkot joka kevät. Hovin mukaan siemenkustannus on kohtuullinen ja siksi täydennyskylvö kannattaa tehdä aina harauksen yhteydessä. ProAgrian nurmiryhmissä hyviin satoihin yltäneet tilat täydennyskylvävät pääsääntöisesti joka vuosi Kuva: Markku Pulkkinen

Laidunyhdistyksen nurmipalkinnon viime vuonna saaneen lappeenrantalaisen maitoyrittäjän, Petri Hovin, kokemukset puhuvat täydennyskylvön puolesta.

"Nurmi taantuu joka vuosi ja hyvän sadon varmistamiseksi täydennyskylvän joka kevät. Määrän lisäksi myös rehun laatu paranee, kun rikkakasvit eivät valtaa harventuneita paikkoja", Hovi perustelee.

"Vähintään yhtä tärkeää on keväinen haraus. Haraamalla nurmesta saadaan kuollut aines ja myyränkeot pois, jolloin maa lämpenee nopeammin. Haraus ja täydennyskylvö onnistuvat samalla ajolla. Siemenkustannus on varsin kohtuullinen, joten täydennyskylvö kannattaa tehdä, kun pellolla muutenkin käydään."

Nurmen kevätkäsittelyyn Hovin tilalla käytetään He-Van rikkaäestä, johon on liitetty piensiementen kylvölaite. Täydennyskylvö tehdään tasaisesti koko lohkolle, ei vain aukkopaikkoihin.

"Siemenet levitetään hajakylvönä pintaan ja niiden itäminen vaatii sateen. Viime vuonna siemenet itivät vasta syyskesällä, mutta sekin parantaa tulevan kesän nurmia. Teen täydennyskylvöt pelkästään timoteillä. Siemenmäärä on 8–10 kiloa hehtaarille."

Täydennyskylvö auttaa osaltaan Hovia pääsemään hyviin satotuloksiin. Kuivana viime kesänäkin kuiva-ainesatoa 80 hehtaarin nurmialalta kertyi 7 000 kiloa hehtaarilta.

Hovin tilan nurmista otetaan sato kolmena vuonna perustamisvuoden jälkeen. Täydennyskylvö tehdään tyypillisimmin toisena ja kolmantena satovuonna, joskus jo ensimmäisenä. Nurmet perustetaan puitavan suojaviljan tai säilörehuksi korjattavan vihantaviljan avulla. Suojaviljan jäljiltä on ilmennyt aukkoisuutta ja siksi tilalla on siirrytty yhä enemmän korjaamaan suojavilja vihantana.

Luonnonvarakeskus tutki kolmen vuoden ajan Maaningalla täydennyskylvön vaikutusta säilörehunurmen satoon. Tutkimuksen perusteella täydennyskylvön vaikutus sadon määrään oli vähäinen lukuun ottamatta erittäin aukkoista kasvustoa.

"Nurmi pystyi kompensoimaan alentunutta tiheyttä tehokkaasti aukkojen laitojen rotevammalla kasvustolla. Vain sellaisilla koeruuduilla, joissa aukkoisuutta oli erittäin paljon, täydennyskylvö antoi sadonlisän, mutta sekin tuli vasta kylvöä seuraavana vuonna. Rehun sulavuuteenkaan täydennyskylvöllä ei todettu olevan vaikutusta. Vaikka tämän tutkimuksen perusteella täydennyskylvöä ei voi suositella satotason nostamiseen, tilatasolla täydennyskylvö voi silti olla kannattava toimenpide aukkojen paikkaamiseen", tutkija Maarit Hyrkäs kertoo.

Jotta täydennyskylvö olisi kannattavaa, pitää kylvön onnistua hyvin. Luonnonvarakeskuksen kokeessa siemenet kylvettiin vantailla maan sisään. Vantaat vaurioittavat jonkin verran olemassa olevaa kasvustoa, mikä voi osaltaan selittää sen, että täydennyskylvö ei nostanut satoa.

"Kevätkosteus on erittäin tärkeää täydennyskylvön onnistumiselle. Täydennyskylvö pitääkin tehdä mahdollisimman varhain keväällä, viimeistään toukokuun alkupuolella. Aikaisen kylvön etuna on myös se, että vanha kasvusto ei silloin vielä kilpaile niin vahvasti uusien versojen kanssa."

"Tässä kokeessa täydennyskylvö tehtiin timotei-nurminataseoksella siemenmäärän ollessa 12 kiloa hehtaarille. Jos täydennyskylvön vaikutuksen haluaa näkyviin jo samana vuonna, kannattaa käyttää englannin- tai italianraiheinää. Myös apilat ovat hyvä vaihtoehto täydennyskylvettäviksi lajeiksi", Hyrkäs neuvoo.