Herneen viljelyalan kasvu tukee huoltovarmuutta. Kuva: Johannes Tervo
Suomen huoltovarmuus kestää peräkkäisiäkin huonoja satovuosia – ”Ruokaketju sietää ikäviä yllätyksiä, mutta ei niitä kaivata lisää”
Ruokaketjussa on kiinnitettävä huomiota kyberturvallisuuteen. Ensi kevään siementilanne vaikuttaa ennakko-odotuksia paremmalta.
Sateisen syksyn takia kylvösiementen riittävyydestä on oltu huolissaan. ”Sertifioidussa kylvösiemenessä ei ole niin pahoja ongelmia kuin voisi kesän ja syksyn jälkeen olettaa”, vanhempi varautumisasiantuntija Juha Mantila sanoo. Kuva: Johannes Tervo, Sanne KatainenSuomi ja Eurooppa ovat olleet myllerryksen keskellä yli puolitoista vuotta. Siihen on nyt totuttu, eikä huoltovarmuus ole ollut uhattuna koko aikana.
Ruokasektorin tilanne ja huoltovarmuuden yleistilanne ovat molemmat vakaat, vanhempi varautumisasiantuntija Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta (HVK) sanoo.
Markkinoilla ja ruokaketjussa on sopeuduttu Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutuksiin. Hinnat ovat laskeneet korkeimmista piikeistään ja maatalouden tuotantopanoksia on saatavilla. Hintojen heiluntaa voi edelleen olla, mutta ei niin pahaa kuin vuonna 2022.
Kansainvälinen turvallisuustilanne on kuitenkin entisestään heikentynyt Lähi-idän tapahtumien myötä tänä syksynä.
Energian hinnat ovat reagoineet Hamasin ja Israelin sotaan, mutta nyt hinnat näyttävät rauhoittuneen.
Maakaasun hinnalla ja saatavuudella on elintarvikeketjulle paljon merkitystä. HVK on nostanut maakaasun toimitusvarmuuden riskiarviota keskimmäiselle askeleelle kolmiportaisella asteikolla. Kaasun saatavuus on edelleen vakaata.
”Vuosi sitten ei ollut LNG-terminaalia, mutta oli kaasuputki Virosta. Nyt tilanne on toisin päin. Kesällä molemmat olivat käytettävissä”, Mantila kertoo.
Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken korjaaminen vie kuukausia. Ennen sotaa kaasua tuli myös putkea pitkin Venäjältä.
Sähkön hinta näyttää nyt rauhallisemmalta kuin vuosi sitten. Olkiluodon kolmas ydinvoimalayksikkö on käytössä, ja vesivoimaa on hyvin saatavilla.
Lisäksi HVK on sopinut Fortumin kanssa Meri-Porin hiilivoimalan huoltovarmuuskäytöstä. Voimalaa käytetään tarvittaessa vakavan sähköpulan torjuntaan, mutta ei hinnan sääntelyyn. Voimalan teho on 560 megawattia. Vertailuksi Olkiluodon ykkös- ja kakkosyksiköt ovat kumpikin teholtaan 890 megawattia.
Heikon kannattavuuden takia kriisien kestävyys on maataloudelle haaste.
Kasvukausi oli vaikea alkukesän kuivuuden ja syksyn märkyyden takia.
Viljasato on määrältään ja laadultaan riittävä, vaikka määrä on heikohko ja laatuongelmia on.
”Elintarvikelaatuisen vehnän ja kauran riittävyydestä on ollut teollisuudella huolta, mutta näillä näkymin pärjätään”, Mantila sanoo.
Nurmisato hyötyi loppukesän sateista, mutta peltotöitä märkyys haittasi karjatiloillakin. Perunaa jäi märkyyden takia Luonnonvarakeskuksen mukaan lähes kymmenesosa peltoon.
”Tuottajien kannalta huonoa on kannattavuustilanteen heikkous vaikean kasvukauden jälkeen”, Mantila toteaa.
Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta kustannuksetkin ovat korkeat. Katovuosi lisää ongelmia osalla tiloista. Heikon kannattavuuden takia kriisien kestävyys on maataloudelle haaste.
Sateisen syksyn takia kylvösiementen riittävyydestä on oltu huolissaan.
”Sertifioidussa kylvösiemenessä ei ole niin pahoja ongelmia kuin voisi kesän ja syksyn jälkeen olettaa”, Mantila sanoo.
Siemenvarastot ovat kuitenkin tiukat, sillä kesän 2021 sato oli pieni, ja keväällä 2022 varmuusvarastoistakin purettiin siementä.
”Yleensä siemenala on ajoissa yhteyksissä, jos viranomaisilta kaivataan toimenpiteitä. Vaikeina siemenvuosina yhteydenotot ovat tulleet jo lokakuussa. Nyt ei ole yhteydenottoja tullut”, Mantila kertoo.
Joulukuussa tilannekuva tarkentuu pakkaamoilla ja viranomaisilla.
”Jää nähtäväksi miten maatilojen kannattavuustilanne vaikuttaa ostohaluihin. Tilan omaa siementä on tietysti käyttöön”, Mantila pohtii.
Kasvinsuojeluaineiden saatavuus on tulevalle kaudelle hyvä.
Pidemmällä aikavälillä Kiina-riippuvuus voi näkyä myös kasvinsuojeluaineiden saatavuudessa riippuen siitä, miten jännitteet Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä kehittyvät, ja miten Eurooppa siihen sijoittuu.
Lannoitteiden ja lannoitteiden raaka-aineiden tuonti Venäjältä on merkittävästi vähentynyt Venäjän hyökkäyssodan takia.
Edelleen vähäisessä määrin tuodaan muun muassa ammoniakkia Suomessa sijaitseville lannoitetehtaille, Mantila kertoo. Pääosin on kuitenkin siirrytty länsituontiin.
HVK:lla on ammoniakkia varmuusvarastoissa. Myös urean hankintaa varastoihin on aloitettu, sitä tarvitaan myös muun muassa joidenkin traktoreiden ja kuorma-autojen moottoreihin.
Lannoitteiden saatavuudessa ei ole ollut hätää, Mantila toteaa.
Leipäviljojen varmuusvarastot kasvatettiin vuoden alussa vastaamaan yhdeksän kuukauden käyttömäärää. Sitä ennen varastoissa oli puolen vuoden käyttömäärä. Noin 10 vuotta sitten varastoissa oli vuoden käyttömäärä, mutta se puolitettiin vuosina 2015–2016.
Nyt ei ole nähtävissä muutoksia viljan varmuusvarastomäärään.
”HVK:n puolesta pidetään nykyinen suuruus”, Mantila sanoo.
Vuoden 2024 aikana valmistuu poliittisesti tehtävä huoltovarmuuden tavoitepäätös. Jää nähtäväksi, tuleeko siinä muutoksia varastoitavaan viljamäärään.
HVK:n 30-vuotisen historian aikana leipäviljan varmuusvarastoja ei ole tarvinnut kertaakaan avata. Tuskin tänä talvenakaan tulee tarvetta, Mantila arvioi.
Rehuvalkuaisen varmuusvarastoja on kasvatettu. Varastojen kasvu on hernettä sekä rypsi- ja rapsivalkuaista. Rehuvalkuaisen varmuusvarastoissa riittävyydessä puhutaan viikoista, kun viljoilla se on kuukausia.
Mantila on tyytyväinen, että herneen viljelyala on kasvanut ja sille on markkinoilla kysyntää. ”Se tukee huoltovarmuutta.”
”Kyllä Suomi ja meidän ruokaketju ikäviä yllätyksiä sietää, mutta ei niitä kaivata lisää.”
Jos kauhuskenaarioita maalataan, niin mitä jos ensi kesänä on jälleen vaikeat sääolot ja sato jää heikoksi?
”Kyllä järjestelmä kaksikin huonoa vuotta kestää. Siihen on varauduttu, elintarviketeollisuus katsoo toiminnassaan yli satokausien”, Mantila sanoo.
”1980- ja 1990-luvuilla oli peräkkäisiä heikkoja satokausia ja niistä selvittiin. Toivottavasti ensi kesä olisi päättynyttä parempi.”
Huoltovarmuustilanne koko yhteiskunnassa on vakaa. Nyt on myös jo totuttu aiempaa suurempaan epävarmuuteen, Mantila sanoo.
Jatkuvaa varautumista kuitenkin vaaditaan. Koskaan ei varmaksi tiedä, mitä maailmalla voi tapahtua.
Suomen maataloudessa varaudutaan jo ensi kevääseen ja mahdolliseen uuteen lintuinfluenssa-aaltoon. Afrikkalainen sikarutto (ASF) on uhkana niin lännestä kuin idästä.
Joihinkin suomalaisiin yrityksiin ja hallintoon on kohdistunut viime vuosina palvelunestohyökkäyksiä.
HVK on kehottanut huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiä kiinnittämään erityistä huomiota yritysturvallisuuteen, muun muassa kyberturvallisuuteen ja kulunvalvontaan, ja raportoimaan mahdollisista poikkeamista.
”Kyllä Suomi ja meidän ruokaketju ikäviä yllätyksiä sietää, mutta ei niitä kaivata lisää.”
”Katsotaan kylmän rauhallisesti eteenpäin”, Mantila toteaa haastattelun lopuksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
