Norjalaiset viljalajikkeetvahvistavat jalansijaansa Suomessa
Marjo Serenius ja Idun Christie tutkivat K-maatalouden koekenttiä Hauholla. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoHÄMEENLINNA (MT)
Rautakesko syvensi viime viikolla yhteistyötään norjalaisen kasvinjalostaja Graminorin kanssa solmimalla suoran lajike-edustussopimuksen.
”Norjalaiset viljalajikkeet soveltuvat hyvin Suomessa viljeltäviksi samanlaisen ilmaston vuoksi”, toimitusjohtaja Idun Christie Graminorilta sanoo.
Myös jalostustavoitteet ovat Norjassa samankaltaiset kuin Suomessa.
”Norjassa panostetaan laon- ja taudinkestävyyteen, etenkin punahomeeseen”, tutkija Marjo Serenius K-maatalouden koetilalta kertoo.
Vaikka Norja ei kuulu EU:hun, se noudattaa kasvinjalostuksessa ja siemenkaupassa pääasiassa samoja sääntöjä kuin EU-maat.
Kesko ja Graminor ovat tehneet yhteistyötä SW Seedin kautta 1990-luvulta alkaen. Ensimmäinen Suomen markkinoille tullut Graminorin lajike oli Gaute-ohra vuonna 2003.
Tänä keväänä Graminorin viljalajikkeilla kylvettiin noin 12 prosenttia Suomen vilja-alasta.
Suosituksi on noussut muun muassa Vilde-ohra.
Yhteistyön tavoitteiksi K-maataloudesta kerrotaan pyrkimykset vastata vilja- ja karjatalouden kehitykseen.
Nurmiviljelyä halutaan tehostaa uusilla lajikkeilla ja karjatilojen valkuaisomavaraisuutta parantaa sinimailasella.
Viljojen punahomeenkestävyyden ja kauran aikaisuuden sekä laadun paranemisen toivotaan täyttävän vientikaupan vaatimuksia entistä paremmin.
Maaliskuussa Rautakesko uusi lajike-edustussopimuksensa ruotsalaisen Lantmännen SW Seedin kanssa.
”Kotimaisten ja ulkomaisten jalostajien kilpailu on viljelijän etu, koska silloin lajikekehitys pysyy vauhdissa”, tuoteryhmäpäällikkö Ari Virtanen K-maataloudesta toteaa.
Suomeen myytävien Graminorin lajikkeiden siementuotanto on Suomessa.
K-maatalouden koetilalla Hauholla on tänä kesänä hieman viime vuotta enemmän kokeita käynnissä.
Koeruutuja on yhteensä noin 2 500. Yli puolet niistä on lajikekokeita.
Lisäksi on kasvinsuojelu-, lannoitus-, nurmi- ja viljelyohjelmakokeita.
Viljojen kehitys on koekentällä vähäsateisen ja lämpimän alkukesän jälkeen edellä tavallisesta.
Kasvustot ovat vielä matalia, mutta jo pian tähkän muodostusvaiheessa. Tällöin sato voi jäädä normaalia pienemmäksi.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
