Kotimaisen kurkun kysyntä nyt tarjontaa suurempi
Sosiaalisessa mediassa liikkuu kauppojen vihannestiskeiltä otettuja kuvia, joissa kauppias pahoittelee kotimaisen kurkun saatavuusongelmia. Kurkkupulan syiksi on mainittu muun muassa tuotannolliset ongelmat tai konkurssit.
Kasvihuonekurkun tarjontatilanteessa ei ole mitään poikkeuksellista, vaan kyse on normaalista kausivaihtelusta, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen toteaa.
Kurkun perinteinen viljelykausi on loppusuoralla. ”Ne, jotka eivät jatka viljelyä ympäri vuoden, lopettelevat satoaan syksyn valoisuuden, kasvustojen kunnon, kysyntä- ja hintatilanteen sekä lämpötilan perusteella.”
Syksy oli hyvä ja valoisa, joten tarjontaa on riittänyt pitkälle syksyyn. Näihin aikoihin kurkku alkaa tarvita lisävaloa. ”Ne, joilla ei sitä ole, lopettavat tuotannon.”
Kasvihuonekurkkua tuotetaan Suomessa 54 hehtaarilla. Siitä kolmannes on ympärivuotisessa tuotannossa. ”Tosin ne ovat ne tehokkaimmat hehtaarit”, Jalkanen sanoo.
Kotimaisen kasvihuonekurkun osuus kulutuksesta on touko–syyskuussa lähes sata prosenttia ja talvellakin yli puolet.
Kurkun kulutus on Suomessa suurimmillaan kesä-, heinä- ja elokuussa. Marras–helmikuussa se on pienimmillään.
Kesän suuren kulutuksen taustalla on tottumus, kotimaisen kurkun parempi maku sekä kesäsadon halpuus, Jalkanen listaa.
Tänä syksynä kurkun kysyntä ei olekaan hiljentynyt tavallista tahtia, mikä on johtanut niukkuuteen.
”Tuontikurkulla aukkoa ei voi täyttää, koska se on eri tuote”, Jalkanen sanoo.
Hän pitää sosiaalisessa mediassa levinneitä kuvia myönteisenä ilmiönä. ”Suuri osa kuluttajista haluaa kotimaista ruokaa. On hyvä näyttää kaikille, että sitä on vaikea korvata tuontitavaralla.”
Kurkun tuottajahinta on tällä hetkellä hiukan yli kaksi euroa kilolta. Kesällä hinta liikkui 1,20–1,40 eurossa mutta kävi välillä 80 sentissä.
Konkursseihin vetoamista Jalkanen ei pidä perusteltuna.
”On totta, että yksi Pohjanmaan viljelmä meni kesällä konkurssiin, mutta tuotantoa jatkavat jo muut. Kyse oli noin hehtaarin tarhasta eli muutamasta prosentista Suomen tuotannosta. Se ei heilauttanut markkinatilannetta.”
Kasvihuoneyritysten konkurssitapaukset ovat harvinaisia. ”Jos meillä on 1 400 yritystä, niin konkursseja on vuodessa kymmenen tai sen alle.”
Luonnollinen rakennekehitys on paljon nopeampaa. 2000-luvulla kasvihuoneyrityksiä on lopetettu 50–80:n vuosivauhtia.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
