Maatalouden tulevaisuutta rakennetaan nuoret ja ruoka edellä – maatalouskomissaari kiittelee edelleen Suomen vierailuaan
Euroopan maatalouspolitiikka etsii uutta suuntaa, jonka keskiössä ovat nuoret viljelijät ja maaseudun elinvoima.
Maatalouskomissaari Christophe Hansen kertoi saaneensa paljon ajateltavaa keväiseltä Suomen vierailultaan, jossa hän tapasi nuoria suomalaisia viljelijöitä. Kuva: Chloe Nicosia, Euroopan unioniUutta eurooppalaisen maatalouspolitiikan aikakautta rakennetaan vihdoin ruoka ja maatalouden sekä maaseudun tulevaisuus edellä.
Tämä kävi selväksi viime viikolla Brysselissä järjestetyssä ”Maatalouden ja elintavikealan tulevaisuuden muotoilu” -konferenssissa, joka keräsi kasaan edunvalvontaorganisaatioita, viranomaisia sekä maanviljelijöitä koko unionin alueelta.
Tapahtuman avannut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui kuulijoille vakavakatseisena, painottaen ratkaistavien ongelmien, kuten maanviljelijöiden ikääntymisen olevan merkittävä osa ruuantuotannon ratkaisua.
Suomalainen edunvalvonta, erityisesti nuorten aktiivinen toiminta sai kiitosta maatalouskomissaari Christophe Hansenin puheenvuorossa.
”Olin äskettäin vierailulla Suomessa, missä näin omin silmin, kuinka merkittävä osa karjatalous on osana maanviljelijöiden tulovirtaa ja toisaalta näin sen merkityksen maaseudun elinkelpoisuuden ylläpitämiselle”, Hansen sanoi.
Hän kertoi saaneensa nuorten tuottajien kanssa käymistään keskusteluista hyvää evästystä suomalaisen maatalouden ja maaseudun tilanteesta.
Hansen korosti puheessaan monessa kohtaa nuorten olevan tulevaisuuden maatalouspolitiikan keskiössä. Rahoitus, koulutus ja maankäyttö nousivat erityisiksi toimiksi nuorten tukemisessa.
Useissa puheenvuoroissa keskusteltiin myös avoimesti siitä, miten jäsenvaltioiden maantieteelliset, kulttuurilliset ja taloudelliset eroavaisuudet haastavat merkittävästi yhteisen maatalouspolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa.
Myös nykyinen viljelijöiden taloudellinen tilanne nousi esiin konferenssissa. Unionin alueella olleista maanviljelijöiden mielenosoituksista puhuttiin edelleen vähän, mutta niitäkään ei täysin sivuutettu.
”Maatalous on tehty mahdollisuuksista, mutta myös uhkista ja riskeistä. Emme voi keskustella maatalouden tulevaisuudesta käsittelemättä selviytymiskykyä”, Hansen totesi taloutta ja tulevaisuutta käsitelleen puheenosan.
Maatalous on tehty mahdollisuuksista, mutta myös uhkista ja riskeistä
Ennen konferenssia toimittajia tavannut komission maatalouden ja maaseudun kehittämisosaston varapääjohtaja Gijs Schilthuis kertoi, että unionin alueella maanviljelijöiden keski-ikä on noussut 57 vuoteen ja alle 40-vuotiaita viljelijöitä on enää 12 prosenttia kaikista viljelijöistä.
”Nuorten saamiseksi alalle on suunnitteilla kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on saada 377 000 uutta nuorta viljelijää”, Schilthuis sanoi.
Tarkempaa erittelyä ja konkreettisia esimerkkejä hän ei suostunut sanomaan, mutta nosti tärkeimmiksi työvälineiksi paremman taloudellisen tuen ohjaamisen nuorille, niin tukien kuin esimerkiksi lainoituksenkin muodossa.
Nuoret viljelijät, alueiden erot ja kotieläintalouden merkitys ruuantuotannossa nousivat konferenssin pääteemoiksi. Huolimatta myös suomalaisen maatalouden kannalta positiivisilta kuulostavista suunnitelmista riittää edunvalvonnalla vielä työnsarkaa.
Käytäväkeskusteluissa ja puheenvuoroissa nostettiin esiin pienten ja keskikokoisten tilojen tukemisen merkitys, joskin samalla kerrottiin koko unionin alueen tilojen keskikoon olevan 17 hehtaaria.
Suomalaisen maatalouden kokoluokan ja oman perheviljelmäkäsitteemme terävöittäminen komission suuntaan on nyt ratkaisevan tärkeässä asemassa.
”Haluamme mielellämme kuulla ratkaisuehdotuksia ja saada evästystä tulevaisuuden maatalouspolitiikan suunnitteluun suoraan viljelijöiltä, sillä täältä Brysselistä käsin todellisuuden kokonaiskuva ei mitenkään voi olla täydellinen”, Schilthuis sanoi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









