
350 hehtaarin tila asettaa kovat vaatimukset maanviljelijälle
Vaatimukset johtaa maatilaa kuin yritystä ovat lisääntyneet. Antti Huovisesta tärkeintä on kokonaisuuden hallinta.Vieremä
Antti Huovisen johtama Kyrönniemen tila rajautuu järveen ja jokeen. Tila työllistää hänen lisäkseen yhdeksän henkilöä. Kuva: Timo Villanen”Ei tällä tee itteensä miljonääriksi, se on joku muu tapa. Mutta tällä pystyy saamaan ihan hyvän elinkeinon. Mutta kuten kaikessa muussakin, asiat pitää tehdä hyvin, sinun pitää onnistua”, maanviljelijä Antti Huovinen kertoo millaista on nykyajan maanviljely.
Selvää on, että vaatimustaso näin ison tilan pyörittämiseen on kova. Toinen selvä asia on, että näin iso tila ei ole enää kovin harvinainen.
Vieremänjärven rannalla sijaitseva Kyrönniemen tila oli aikanaan kymmenen kertaa keskimääräistä suomalaista suurempi. MT vieraili tilalla marraskuun puolivälissä.
Tila on 350 hehtaarilla ja noin 300 lypsylehmällä edelleen suuri. Mutta investoinneiltaan nykyisin tavallinen.
”Nykyäänhän me ollaan keskimääräinen tila, kun katsoo, millaisia tänä päivänä rakennetaan. Yhden robotin navetoita on rakennettu aika vähän. Uudet ovat neljän tai kuuden robotin. Se on iso muutos.”
Kyrönniemen tilalla on neljä robottia.
Tilan osti aikanaan 60-luvulla Huovisen ukki ja tilasta tuli osakeyhtiö sukupolvenvaihdoksen myötä, kun Antti Huovisen vanhemmat jättivät päävastuun pojalleen.
Kokonaisuudesta huolehtii Huovinen ja rehunteko on hänen hallussaan. Eläimistä pitää huolta karjamestari. Lisäksi tila työllistää kahdeksan henkilöä.
Huovisella on varsin kirjava kokemuspohja viljelijäksi. Koulutukseltaan hän on paperitekniikan diplomi-insinööri. Harrastuspohja ulottuu valokuvaamisesta vapaalaskuun ja kilpahiihdosta biljardiin. Metsästyskoirat haukkuvat tarhassa.
”Kaikkea olen kokeillut. Biljardissa en ollut kovin hyvä”, Huovinen naureskelee.
Antti Huovinen tapaa pitää samaa pipoa aina haastatteluissa. Tapa alkoi aikoinaan nuorena hiihtokisoista. ”Se oli mustavalkokuva Iisalmen Sanomissa.” Kuva: Timo VillanenMonipuolisuus on suuresti eduksi maatilan pyörittämisessä. Koulutus on kaukana maataloudesta, mutta siitäkin on hyötyä. Paperitekniikasta ei niinkään, mutta tuotantotaloudesta kyllä.
”Teollisuudessa on prosessit kunnossa. Sen minä olen tuonut tänne.”
Poliitikoille Huovisella on selvä viesti.
”Rahan pitää kanavoitua tuotantoon. Ei minusta ole kestävällä pohjalla, jos pajukkoa tuotetaan. Ja se monimutkaisuus pitäisi repäistä siitä pois.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







