Neuvontajärjestöllä oma luomukoetila
Puolassa maatilojen neuvonta on monipuolista. Varsovan eteläpuolella Radomissa CDR-neuvontajärjestöllä on jopa oma luomutila, jossa kokeillaan ja esitellään luomuvaihtoehtoja. Lihakarjan lanta kompostoidaan ja sikalan perustamista mietitään.
Neuvontajärjestö hankki vajaan 50 hehtaarin koetilan seitsemän vuotta sitten. Aiemmin tilalla harjoitettiin voimaperäistä karjataloutta ja pidettiin kanoja ja sikoja, mikä näkyy peltojen fosfori- ja kaliluvuissa, kertoo neuvoja Marek Krysztoforski CDR-neuvontajärjestöstä.
Peltojen ravinnetilanne on niin hyvä, että fosforia ei tarvita 30 vuoteen ja kalinkin kanssa pärjätään ainakin vuosikymmen. Typpilannoitus hoidetaan sinimailasta ja muita typpeä sitovia kasveja viljelemällä.
Pääosa pelloista on viljoilla, joiden sato on 60–70 prosenttia tavanomaisesti viljeltyjen peltojen sadosta. Syysvehnää ja spelttivehnää saadaan 4,5, ohraa 3,5 ja juurikkaita noin 30 tonnia hehtaarilta.
Kasvinviljelykokeita on vuosittain vajaat parikymmentä ja nautakokeita pari. Kokeissa haetaan sopivia lajikkeita luomuun. Tähän mennessä on testattu lähes sata lajiketta.
Pitkäaikaisia viljelykiertoja testataan neljällä koeruudulla. Yksi koe testaa välikasvien merkitystä maan viljavuuteen ja satoihin.
Lähes kaikki pellot pidetään kasvipeitteisinä talven yli. Seitsemässä vuodessa peltojen viljavuus on kohentunut merkittävästi.
Kerääjäkasveja, kuten retikkaa ja sinappia, viljellään vajaalla puolella alasta.
Krysztoforski nyhtää maasta metrin mittaisen retikan. ”Kasvukausi on Puolassa riittävän pitkä puinnin jälkeen kylvettäville kerääjäkasveille toisin kuin teillä Suomessa.”
Koetilan sivurakennuksessa on pienmylly, jolla tilan viljat jauhetaan. Samanlaisia tarjotaan muutaman pientilan yhteiskäyttöön.
Neuvontajärjestön pääkonttorille Radomiin on rakennettu mehuasema ja lihan käsittelylinja savustusuuneineen. Pientilavaltaisessa maassa on tilaa pienille elintarvikkeita jalostaville yksiköille.
Puolan elintarvikehuolto nojasi pieniin elintarvikkeiden jalostajiin toiseen maailmansotaan saakka, mutta kommunismin aikana ne hävisivät. Nyt pienyrittämistä herätellään taas henkiin.
Yksin Radomin ympäristössä on jo yli 500 pientä elintarvikeyritystä ja lisää tulee, Krysztoforski sanoo.
Opetuslinjat ovat ahkerassa käytössä. Viikoittain mehuasemalla ja lihalinjalla käy 1–2 ryhmää tutustumassa laitteistoihin ja kouluttautumassa yrittäjiksi.
Ensimmäiset täällä oppinsa saaneet uudet yrittäjät ovat jo aloittaneet, toteaa neuvoja Tomasz Lesisz CDR-järjestöstä.
Pientuottajien tuotteille on menekkiä. Pääosa tuotannosta myydään pienillä toreilla.
Mehulinja pystyy käsittelemään noin tuhat kiloa omenoita päivässä.
Mehua syntyy 700 litraa, mutta pastörointiyksikkö läpäisee vain 500 litraa. Mehu säilyy avaamattomassa purkissa pari vuotta, Lesisz sanoo.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
