Kasvinjalostajien harteilla on painavat odotukset – "Kasvinjalostusta tarvitaan nyt enemmän kuin ikinä"
Euroopan siemenala ei ole kilpailukykyinen ilman uusia työkaluja, todettiin Ruokaviraston järjestämässä siementarkastuksen satavuotis-juhlaseminaarissa.
Kuvassa Boreal Kasvinjalostuksen hernekokeita. Kuva: Kari SalonenVäestönkasvu, ilmastonmuutos, viljelymaan vähentyminen. Uhkakuvat maapallon riittävälle ruuantuotannolle lähivuosikymmeninä ovat suuret.
Ratkaisut ongelmiin löytyvät tekniikan kehityksestä ja kasvinjalostuksesta. Siihen oli vahva usko Ruokaviraston tiistaina järjestämässä Siemen 100 -juhlaseminaarissa Turussa.
Tänä vuonna on kulunut sata vuotta valtiollisen siementarkastuksen aloittamisesta.
Euroopan siemenalan järjestön Euroseedsin pääsihteeri Garlich von Essen on varma, että kasvinjalostuksen innovaatioilla pystytään sopeutumaan ilmastonmuutokseen, tuottamaan terveellistä ruokaa sekä parantamaan viljelyn tehokkuutta ja siten vähentämään vaikutusta ympäristöön.
Kasvien geenieditoinnilla kasveihin voidaan saada laatu- ja kestävyysominaisuuksia.
”Geenieditointi on kestävää kehitystä”, von Essen sanoo.
EU:ssa geenieditointi on rinnastettu geenimuunteluun, eli käytännössä sitä ei voida EU-maissa tehdä.
”Euroopan siemenala ei ole kilpailukykyinen ilman uusia työkaluja. Nuoret osaajat lähtevät Euroopasta pois, jos uudet menetelmät kielletään täällä”, von Essen sanoo.
Suomessa uusien kasvilajikkeiden pitää vastata sään ääri-ilmiöihin sekä uusiin tuholaisiin ja kasvitauteihin. Monivuotisten kasvien täytyy kestää hyvin erilaisia talvia, kertoi Boreal Kasvinjalostuksen jalostusjohtaja Merja Veteläinen.
Jalostuksessa kiinnitetään myös huomiota viljelyn talouteen sekä kysymykseen valkuaisomavaraisuudesta.
Veteläinen sanoo, että Suomessa käytettäisiin mielellään geenieditointia, jos se olisi mahdollista.
Tutkija Kaisa Karttunen e2 Tutkimuksesta esitteli tilaisuudessa maailman karttaa, jossa oli arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutusta satoihin eri maissa.
Kuivuuden myötä sadot laskevat entisestään monissa maissa, joissa jo nyt nälkä on ongelma. Lisäksi satojen ennustetaan laskevan myös merkittävissä ruuanviejämaissa Yhdysvalloissa ja Australiassa.
Venäjällä ja Suomessa satojen sen sijaan odotetaan keskimäärin kasvavan ilmaston lämmetessä.
Jos ennustukset käyvät toteen, Pohjois-Euroopan viljelijöille valuu vastuu ruokkia entistä suurempi osa maailman väestöstä.
”Tulevaisuudessa tarvitaan kasvinjalostusta enemmän kuin ikinä. Tarvitaan monia eri työkaluja”, Karttunen sanoo.
Valtiollinen siementarkastus aloitettiin Suomessa syyskuussa 1919.
Siemenkaupassa oli sitä ennen ilmennyt väärinkäytöksiä, muun muassa apilansiemeniä oli jatkettu hiekalla. Ostajan aseman turvaaminen oli keskeinen syy tarkastustoiminnan aloittamiseen.
Taustalla oli myös huoltovarmuussyitä, sillä ensimmäisen maailman sodan ja Suomen sisällissodan takia ruuasta oli ollut pulaa, kertoi siementarkastuksen yksikönjohtaja Leena Pietilä Ruokavirastosta.
Siementarkastuksen periaatteet ovat säilyneet pohjimmiltaan samoina yli sata vuotta. Myytävän siemenen pitää olla sitä mitä kerrotaan, ja sitä käyttämällä on pystyttävä saamaan terveitä kasveja, kertoi pääsihteeri Adreas Wais kansainvälisestä siementarkastus järjestöstä Istasta.
Tekniikka on aikojen saatossa muuttunut huimasti ja kehittyy jatkossakin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
