Hernettä tarvitaan lisää rehuihin – soijaa on jo korvattu paljon kotimaisella valkuaisella
A-Rehu on valmis lisäämään herneen käyttöä lähes rajattomasti. Tavoite on siirtyä kokonaan kotimaiseen valkuaiseen ja korvata soija herneellä sekä härkäpavulla.
Herneenviljelylle on nyt tuhannen taalan paikka. Esimerkiksi merkittävin suomalainen rehunvalmistaja A-Rehu Oy tarvitsee heti 10 miljoonaa kiloa hernettä, jatkossa jopa 30 miljoonaa kiloa yrityksen siirtyessä kotimaiseen valkuaiseen. Kuva: Pasi LeinoAtrian rehuyhtiö A-Rehun Koskenkorvalle ensi vuoden alussa valmistuva tehdaslaajennus nostaa huomattavasti yrityksen valmistamien rehujen kokonaismäärää. Samalla se lisää kotimaisen viljan ja palkokasvien, erityisesti herneen hankintaa ja käyttöä.
A-rehun asiakkuuspäällikkö Taneli Marttila laskee, että yrityksen tarvitsema kokonaisviljamäärä nousee tehdaslaajennuksen seurauksena viimevuotisesta noin 180 miljoonasta kilosta 230 miljoonaan kiloon kotimaista viljaa. Se jakautuu sekä Koskenkorvan että Varkauden rehutehtaan kesken.
"Tehdaslaajennus lisää merkittävästi myös kotimaisen valkuaisen käyttöä. Tavoitteenamme on luopua valmistamissamme rehuissa kokonaan tuontivalkuaisesta 2020-luvun alkupuolella ja korvata se ohravalkuaisrehun lisäksi kuoritulla kauralla, herneellä ja härkäpavulla", hän sanoo.
Atrian sikaketjussa ulkomaisen valkuaisen eli soijan määrä on pystytty puristamaan vuosien kuluessa 40 miljoonasta kilosta kuuteen miljoonaan kiloon ja korvaamaan se kotimaisella valkuaisella. Myös siipikarjan rehustuksessa soijan määrää on pudotettu jo noin kolmanneksella.
Atrian perhetilan lihasiat ja nautaketju ovat rehustuksessa jo kotimaisessa valkuaisessa, emakoissa ja broilereissa kotimainen valkuainen on tavoitteena vuoteen 2022 mennessä. Hernettä alettiin käyttää broilerirehuissa vuoden 2016 lopulla.
Herneen ja härkäpavun merkitys korostuu erityisesti broilerirehuissa. Herneessä tarve on jatkossa valtava, peräti 25–30 miljoonaa kiloa, kun tällä hetkellä A-Rehu käyttää hernettä Koskenkorvalla vain reilut viisi miljoonaa kiloa vuodessa.
"Koska tahansa voidaan ottaa kymmenen miljoonaa kiloa hernettä, jotta herneen käyttö pysyisi hyvällä tasolla broilerirehuissa. 25–30 miljoonalla kilolla soijan määrä voitaisiin ajaa hyvin alas", Marttila sanoo.
Härkäpapua voidaan käyttää broilerirehuissa vain tietty rajallinen määrä, viisi miljoonaa kiloa nykyisten lajikkeiden sisältämien haitta-aineiden vuoksi. Parempaa on kuitenkin luvassa, sillä Borealilta on tulossa parin vuoden kuluttua haitta-aineeton Vire-härkäpapulajike.
"Siinä vaiheessa härkäpavun määrä voidaan nostaa jopa 20 miljoonaan kiloon. Se ei vähennä herneen määrää vaan ne täydentävät toisiaan ja kokonaistarve nousee 50 miljoonaan kiloon", Marttila laskee.
Suurin rajoittava tekijä tässä on tällä hetkellä viljelyala, joka on rehuherneessä 6 000 hehtaaria. Yksin Koskenkorvan tehtaan tarpeen tyydyttämiseksi tarvittaisiin lisää 12 000 hehtaaria.
Marttilan mukaan herneen viljely on haastavaa, etenkin vanhojen lajikkeiden puinti, jos tiettyjä viljelytoimenpiteitä ei ole tehty oikein. Lajikkeista Astronaute on parantanut herneen viljelyvarmuutta.
A-Rehu maksaa herneestä sopimusviljelijöilleen takuuhinnan, 200 euroa tonnilta.
A-Rehun naudanrehuja valmistaman Varkauden tehtaan viljakäyttömäärä kaksinkertaistuu tehtaalle hankitun kaurankuorima- ja pelletöintilinjaston ansiosta. Linjasto otettiin käyttöön tammikuun lopulla.
Kauran ydin käytetään rehujen raaka-aineena ja kuori pelletöidään energiakäyttöön. Osa voidaan hyödyntää myös kuiturehuna.
Varkauden tehtaalle on tarvittu tähän mennessä noin 20–22 miljoonaa kiloa viljaa, josta ohraa on ollut noin 15 miljoonaa kiloa ja kauraa kolme–neljä miljoonaa kiloa.
"Ensi syksystä lähtien kaurantarve kasvaa noin 15 miljoonalla kilolla eli tehtaan kokonaistarve nousee lähes 40 miljoonaan kiloon", sanoo Marttila A-Rehulta.
"Alueellisesti kauran tarve kasvaa siis huomattavasti noin 150 kilometrin säteellä Varkaudesta. Kauraa menisi jopa tätäkin enemmän, jos sitä olisi."
Varkauden tehtaalla otettiin vuosi sitten käyttöön yhdessä Varkauden aluelämmön kanssa kaurankuoren polttolaitos. 3,5 megan lämpölaitoksen energia hyödynnetään ensin A-Rehun tehtaan omassa käytössä ja loppu menee kaukolämpöverkkoon.
Kaurankuori vietiin aluksi Koskenkorvalta Varkauteen, jotta tuotanto saatiin käyntiin. Kuljetusta varten hankittiin pelletöintilaitteet, millä kuoren kuutiopaino saatiin nelinkertaiseksi.
Kaurassa kuoren osuus on vuodesta riippuen jopa 30 prosenttia. Kun A-Rehun Koskenkorvan tehtaalle hankittiin viime kalenterivuonna 69 miljoonaa kiloa kauraa, siitä peräti 20 miljoonaa kiloa oli kuorta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
