Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Ei tullutkaan ennätysaikaista varhaisperunakautta – Raaseporissa ei kiirehditä perunapellolle

    Roger Lindroos jakaa lukijoille mieliruokansa, perunapuuron reseptin.
    Roger Lindroos esittelee lempilajikettaan Annabelleä.
    Roger Lindroos esittelee lempilajikettaan Annabelleä. Kuva: Kari Salonen

    "Ehkä huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Tässä voi tulla vielä vaikka miten pitkä kylmä jakso."

    Näin vastaa raaseporilainen perunantuottaja Roger Lindroos, kun häneltä kysyy, koska ensimmäiset perunat istutetaan.

    Hän toivoo vielä kunnon routaa, jotta märkyyden liettämä maa murustuisi.

    Uuden satokauden valmistelut ovat tilalla jo käynnissä. Toissa viikolla tuotiin ensimmäiset idätyslaatikot konehalliin, jossa siemenperunat nauttivat valonheitinten loisteesta ja 12 asteen lämpötilasta.

    Tavoitteena on saada aikaan vankat idut, joista peruna lähtee maahan päästyään terhakkaaseen kasvuun.

    Lindroos viljelee sekä varhais- että ruokaperunaa yhdessä veljensä kanssa. Peruna-ala on yhteensä noin 12 hehtaaria.

    Kaikkiaan Lindroosilla on viljelyssä 115 hehtaaria. Perunan lisäksi tuotetaan sokerijuurikasta, ruista, kauraa ja ohraa.

    Vaikka peruna on työvaltainen kasvi, palkattua työvoimaa ei tilalla ole.

    Perunaa toimitetaan tilalta suoraan kauppoihin pääasiassa Hankoon ja Tammisaareen.

    Hankoon olisi niemessä sijaitsevalta tilalta linnuntietä vain 8 kilometriä, mutta tietä pitkin tunnin matka.

    Lisäksi perunaa myydään torilla, suoraan kotoa sekä lähellä sijaitsevasta itsepalvelumyyntipisteestä. Sieltä saa myös naapuritilan tomaatteja ja vihanneksia.

    Varhaisperunan kannattavuus vaihtelee, Lindroos sanoo. "Jos on hyvä vuosi, voi olla varma, että seuraava on huono. Moni innostuu hinnan takia lisäämään alaa ja tarjonta kasvaa."

    Sellaisiin kannattavuuslukemiin ei enää päästä kuin 20 vuotta sitten, Lindroos toteaa. "Nyt on jouduttu tottumaan tuontiperunaan."

    Sitä tulee keväällä ensin Italiasta ja sitten Ruotsista.

    Aiemmin ruotsalaisperuna on ollut Swift-lajiketta, joka Lindroosin suuhun maistuu vetiseltä ja huonolta. Nyt länsinaapurissa viljellään myös Jussi-lajiketta, joka on maultaan parempi.

    "Minun mielestäni varhaisperuna ei saa olla päivää vanhempaa, ja sellaista ei ruotsalaisperuna meillä ole. Jotkut kuluttajat ymmärtävät eron, jotkut ei"

    Lindroosin idätyslaatikoissa on nyt Timoa ja Jussia. "Timo on vähän aikaisempi ja jotkut tykkäävät siitä enemmän. Minä taas olen Jussin puolestapuhuja."

    Vanha tuttu Siikli on LIndroosin mukaan hiipumassa, kun Annabelle valtaa sen alaa.

    Varhaisperunaa istutetaan tilalla jaksoittain, jotta uutta nostettavaa olisi pitkän aikaa.

    Varhaisperuna on tuottajankin mieliruokaa. "Se syödään meillä savukalan tai sillin, ei lihan kanssa."

    "Ja lisäksi tykkään tehdä perunapuuroa." Sen reseptin Lindroos suostuu jakamaan lukijoille.

    Roger Lindroosin perunapuuro

    Ota ainakin 6-litrainen kattila, puuroa kannattaa tehdä paljon kerralla.

    Kuori huolellisesti 10–15 isoa jauhoista perunaa, esimerkiksi Matilda- tai Challenger-lajiketta

    Keitä ne täysin pehmeiksi 2,5 litrassa vettä, johon on lisätty 2 tl suolaa.

    Soseuta perunat keitinvedessä. Sähkövatkain sopii työhön hyvin.

    Vatkaa sekaan noin 3 dl täysjyväruisjauhoa.

    Hauduta puuroa miedolla lämmöllä 1,5 tuntia usein sekoittaen. Lämpötila on oikea, kun puuro kuplii hiukan.

    Tarkista suolan määrä ja lisää tarvittaessa.

    Syödään kuumana voisilmän ja maidon kanssa.

    Yli jäänyttä puuroa voi paistaa pannulla – näin se on ehkä vieläkin parempaa.

    Lue myös: Voisiko perunasta puhua kuin hienoimmista viineistä?