Joroislainen Roope Heikkinen pääsi Frugårdin kartanossa tutustumaan maatilan koneisiin ja eläimiin. Kuva: Petteri Kivimäki
Agrologiopiskelijat perehdyttävät tettiläisiä maatilan töihin Savossa ja Pohjois-Karjalassa – ”Tässä oppii hyödyllisiä taitoja”
Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemen mielestä on tärkeää levittää ajantasaista maataloustietoutta nuorison keskuuteen.Joroinen
Ysiluokkalainen Roope Heikkinen oli elokuun alussa tettiläisenä maataloustöissä Frugårdin kartanossa Joroisissa. Kartanossa maataloudesta vastaava Anna-Maria Åström kehuu kokemusta myönteiseksi ja toivottaa jatkossakin työelämään tutustujat tervetulleiksi. TET-jaksoa ohjasi ja valvoi agrologiksi opiskeleva Jussi Kraemer. Kuva: Petteri KivimäkiYläasteikäiset työelämään tutustujat, eli tettiläiset, pääsevät nyt tutustumaan maatilan töihin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa.
Joroislainen Roope Heikkinen päätyi elokuun alussa tettiläiseksi samalla paikkakunnalla sijaitsevaan Frugårdin kartanoon.
”Ajatus lähti siitä, kun opinto-ohjaaja koulussa kertoi, että tänne kartanoon etsitään TET-harjoittelijaa. Puolisen kuukautta mietin, että pitäisikö hakea, ja sitten rohkaistuin soittamaan tänne viime keväänä”, Heikkinen kertoo.
Puhelu poiki tutustumiskäynnin kartanolla viime keväänä.
”Esittäydyttiin puolin ja toisin, ja pääsin katselemaan paikkoja. Siitä se lähti”, Heikkinen muistelee.
TET-harjoittelua maatiloilla toteutetaan Polkuja maaseudun töihin -hankkeen puitteissa.
”Hanke käynnistyi vuoden alusta. Tavoitteenamme on parantaa maaseudun TET- ja kesätyöpaikkojen saatavuutta ja saavutettavuutta”, projektipäällikkö Satu Peltonen kertoo.
Hankkeessa on koottu maallehommiin.fi-sivustolle maaseudun TET- ja kesätyöpaikkoja.
”Siellä maaseudun töistä kiinnostuneet nuoret voivat klikkailla Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kuntakarttoja. Sieltä löytyy yli sata maatilakohdetta, joihin voi mennä TET-harjoitteluun”, Peltonen sanoo.
”Tavoitteenamme on parantaa maaseudun TET- ja kesätyöpaikkojen saatavuutta ja saavutettavuutta.” Satu Peltonen
Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemelle yläasteikäisten TET-harjoittelu maatiloilla on toteutunut pitkäaikainen haave.
”Perustoimintaamme ovat opintoretket, joilla viemme nuoria tutustumaan maaseudun työpaikkoihin: maatiloille, metsätyömaille ja muihin maaseudun yrityksiin. Mutta TET mahdollistaa huomattavasti syvällisemmän tutustumisen maatilan töihin”, Mäntyniemi kiteyttää.
Savonia AMK:n agrologiopiskelijat toimivat oman harjoittelunsa aikana ohjaajina TET:ssä tai kesätöissä samalla tilalla olevalle nuorelle.
Ysiluokkalaisen Roope Heikkisen viisipäiväistä työelämään tutustumista ohjaa ja valvoo agrologin opintoja suorittava, Varkauden Kangaslammilla omaa maatilaa pyörittävä Jussi Kraemer.
”Roope on ollut apuna tekemässä laiduntarkastuksia, syöttämässä hiehoja ja sonnipoikia ja täyttämässä lehmien vesiastioita. Seuraavaksi Roope auttaa kartanon puutarhan käytävien hoidossa. Maatilalla riittää hommia laidasta laitaan”, Kraemer toteaa.
Haastatteluhetkellä TET-harjoittelunsa puolivälissä ollut Roope Heikkinen kuvailee perehdytysjaksoa maatilalla mielenkiintoiseksi.
”Tässä oppii hyödyllisiä taitoja. Vaikka olen itse maalta kotoisin, ei maataloustyö ole itselleni tuttua. Harjoittelussa tilalla pääsee esimerkiksi opettelemaan eläinten kanssa työskentelyä.”
Heikkinen aikoo yläasteen jälkeen lähteä lukioon Kuopioon.
”Veikkaisin, etten ala itse työkseni maata viljelemään. Mutta eihän sitä ikinä tiedä, mitä elämä tuo tullessaan.”
”Vaikka olen itse maalta kotoisin, ei maataloustyö ole itselleni tuttua. Harjoittelussa tilalla pääsee esimerkiksi opettelemaan eläinten kanssa työskentelyä.” Roope Heikkinen
Satu Peltonen pitää tärkeänä, että nuorisolla syntyy kosketuspintaa kotimaiseen maatalouteen.
”Vaikka suurin osa ikäluokasta ei lähdekään opiskelemaan maatalousalaa, niin on hyvä, että maataloutta tunnetaan. He ovat tulevaisuuden päättäjiä.”
Niina Mäntyniemen mielestä on tärkeää levittää ajantasaista maataloustietoutta nuorison keskuuteen.
”Moni tuntuu esimerkiksi ajattelevan, että on pakko ryhtyä yrittäjäksi, jos aikoo työskennellä maatilalla. Niinhän asia ei ole. Nykyaikaisilta maatiloilta löytyy kosolti palkkatöitä esimerkiksi eläinten hoitamisesta kiinnostuneille.”
Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi, professori Anna-Maria Åström, ysiluokkalainen TET-harjoittelija Roope Heikkinen, agrologiopiskelija Jussi Kraemer ja projektipäällikkö Satu Peltonen kuvattuina Frugårdin kartanon pihamaalla Joroisissa elokuun alussa. Kuva: Petteri KivimäkiFrugårdin kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä aktiiviviljelyssä oleva luomutila.
”Meillä on täällä suomenkarjaa, perinnemaisemia sekä viljeltyjä peltoja. Kartano on ollut 225 vuotta meidän sukumme hallussa”, kartanossa maataloudesta vastaava, eläkkeellä oleva professori Anna-Maria Åström esittelee.
”Tila on sukumme omistuksessa, mutta emme itse tee käytännön maataloustöitä. Puolet vuodesta asun itse tilalla ja toisen puolen Helsingissä”, Åström sanoo.
”Osaava työvoima on edellytys sille, että hommat toimivat. Mielestäni maatalouden työntekijöiden palkat ovat keskimäärin liian alhaisella tasolla. Niitä pitäisi nostaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
