95 prosenttia viljelijöistäasuu Aasiassa ja Afrikassa

Keniassa iso osa maataloustöistä tehdään käsin ja naisten voimin. Kenialaisen Tabitha Kiambin tilalla kaikki teenpoimijat ovat naisia. Satu Lehtonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Maataloudesta sai toimeentulon 37 prosenttia maapallon väestä vuonna 2011. Mukaan on laskettu viljelijät ja karjankasvattajat, kalastajat, metsästäjät ja metsätaloudesta elantonsa saavat.

Maatalousväestön suhteellinen osuus on laskenut 12 prosenttiyksikköä vuodesta 1980, jolloin maatalousväestön ja muiden osuudet olivat likimain yhtä suuria.

Vaikka maataloudesta elantonsa saavien suhteellinen osuus laskee, maatalousväen määrä kasvoi 2,2 miljardista 2,6 miljardiin, kirjoittaa vanhempi asiantuntija Sophie Wenzlau Worldwatch-instituutista järjestön nettijulkaisussa, Vital Signs Onlinessa.

Viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana maatalouden ulkopuolinen väestö kasvoi 94 prosenttia 2,2 miljardista 4,4 miljardiin.

Kasvu oli noin viisinkertaista maatalousväestön kasvuun verrattuna.

Kummassakin ryhmässä lisäys johtuu massiivisesta väestönkasvusta. Vuoden 1961 jälkeen maapallon väkimäärä on yli kaksinkertaistunut.

Wenzlau muistuttaa, että maatalousväestö ei tarkoita samaa kuin maaseudulla asuvat eivätkä kaupunkilaiset ole aina muita kuin viljelijöitä.

Afrikan maaseudulla asui vuosikymmenen vaihteessa 622,8 miljoonaa ihmistä, kun maataloudesta elantonsa sai 100 miljoonaa ihmistä vähemmän.

Maatalousväki ei kasva tasaisesti. Euroopassa, Karibialla ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa perusmaataloudesta saa toimeentulonsa yhä harvempi. Lisäys tulee Afrikasta, Aasiasta ja Oseaniasta.

Afrikka ja Aasia kattoivat kolme vuotta sitten 95 prosenttia maailman maatalousväestöstä.

Samaan aikaan Amerikan osuus on 4 prosenttia. Erityisen vähän viljelijöitä on Yhdysvalloissa, missä maataloudessa käytetään tehokasta kalustoa, lannoitteita ja torjunta-aineita sekä keinokastelua, mikä vähentää ihmistyön tarvetta.

Väestökehitys vaihteli laajalti maailman johtavissa maatalousmaissa Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa.

Vuoden 1980 jälkeen aktiivisen maatalousväestön määrä on lisääntynyt Kiinassa 33 ja Intiassa 50 prosenttia väestönkasvun mukana.

Samaan aikaan perusmaataloudesta toimeentulonsa saavien määrä kutistui 37 prosenttia Yhdysvalloissa.

Viljelijöiden määrä on kasvanut maltillisesti, mutta maailman ruuantuotanto on lisääntynyt dramaattisesti.

FAO:n laskelmien mukaan tuotanto on 30 vuodessa yli kaksinkertaistunut. Ihmistä kohti laskettu ruuan tuotanto on kasvanut samalla 35 prosenttia, mutta ruokakriisejä se ei ole lopettanut.

Ruuan tuotantoa ei ole pystytty lisäämään ilman haittoja kuten maaperän huononemista, saastumista, kasvihuonekaasupäästöjä ja huvenneita kalakantoja.

Tuotantoa on yritetty nostaa nopeasti, mikä on johtanut lannoitteiden ja torjunta-aineiden liialliseen käyttöön. Se heikentää maatalouden kykyä sopeutua ilmaston muutokseen, Wenzlau toteaa.

FAO arvioi, että maatalousväen osuus supistuu 0,7 prosenttia ja muun väestön kasvaa 16 prosenttia tällä vuosikymmenellä. Vuosisadan puoliväliin mennessä väkimäärä yltää 9,1 miljardiin, mikä edellyttää 70 prosentin lisäystä ruuantuotantoon.

Wenzlaun mukaan viljelijöiden, hallitusten ja yksityissektorin tulee keskittyä etsimään ekologisia vaihtoehtoja maataloudessa, jotta ilmastonmuutokseen kyetään sopeutumaan ja vältetään ympäristön rapautuminen.

Se edellyttää integroitua tuholaisten torjuntaa, suorakylvöä, kesantokasveja ja maatalouden ja metsätalouden rinnakkaiseloa.

Muutoksia tarvitaan myös pellon käyttöön. Biopolttoaineiden ja karjan rehujen sijasta pellot tulisi valjastaa ruuan tuottamiseen.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF