Pirkanmaalla varaudutaan koronaepidemian aiheuttamaan lomittajapulaan – tiukan paikan tullen ensin lomitetaan yhden eläintenhoitajan tilat
Pahimmillaan koronaepidemia voi pakottaa lomitusyksiköt laittamaan lomitusta pyytävät kotieläintilat kiireellisyysjärjestykseen.
Sastamalassa sijaitseva Tannin maitotila kuuluu lomitettavien yritysten joukkoon. Lomittaja Sanna Korkeasalo (edessä) siirtämässä lypsimiä ja Johanna Tanni putsaamassa parsia. Kuva: Jarno MelaMonen maatalouslomittajan sairastuminen yhtä aikaa koronavirukseen tai joutuminen viruksen takia karanteeniin saattaa aiheuttaa isoja ongelmia niin lomitusta tarvitseville kuin sitä järjestäville.
Edessä voi olla tilanne, että jokaiselle lomitusta tarvitsevalle kotieläintilalle ei pystytä järjestämään lomittajaa, sanoo lomituspalvelupäällikkö Raili Puro Sastamalan kaupungista.
"Pahimmassa tapauksessa joudumme laittamaan lomituspyyntöjä ensisijaisuusjärjestykseen. Ensimmäisenä olisivat yritykset, joiden kotieläintyöt ovat vain yhden ihmisen vastuulla."
Sastamalan ja Lempäälän lomitusyksiköt Pirkanmaalla eivät ole jääneet odottamaan pahinta vaan laativat yhdessä varautumissuunnitelman.
"Se varmistaa osaltaan lomituspalvelujen saatavuutta maatiloille kriisinkin aikana”, sanoo Lempäälän lomituspalvelupäällikkö Sakari Eerola.
Sastamalan ja Lempäälän alueella on noin 500 lomitukseen oikeutettua kotieläintilaa.
Kuukausipalkkaisia lomittajia on 140 ja määräaikaisia 200.
Lisäksi lomituspalveluyksiköt ovat tehneet sopimuksen noin 30 ostopalveluyrittäjän kanssa.
"Ostopalveluyrittäjille on tiedotettu, että tilanteesta riippuen on mahdollista, että ostamme heiltä lisää palveluita", Puro kertoo.
Saadakseen lisää ammattilaisia reserviin lomitusyksiköt ovat kysyneet lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa olevilta lomittajille, voisivatko he tehdä töitä muillakin kuin tutuilla tiloilla. Viime viikon alkuun mennessä 15 oli vastannut kyllä.
Maataloutta opiskelevien nuorten halua tarttua töihin on tiedusteltu Ahlmanilta Tampereelta sekä Sasky-koulutusyhtymään kuuluvista Kokemäen ja Osaran maatalousoppilaitoksista.
Mukaan on ilmoittautunut noin parikymmentä nuorta.
Lomitustyöhön sopivia löytyy varmasti myös kotieläintuotannosta luopuneiden yrittäjien joukosta. Heihinkin ollaan aikeissa ottaa yhteyttä, Puro kertoo.
Sastamalan ja Lempäälän yksiköiden alueella on myös tiloja, jotka järjestävät lomituksensa itse.
Tilojen lukumäärää selvitetään, jotta tiedetään olisivatko näiden tilojen lomittajat käytettävissä kunnallisen lomittajapulan iskiessä.
"Myös itse järjestetyt tilat voivat pyytää kriisin keskellä apua kunnallisen järjestelmän puolelta", Puro muistuttaa.
Tuottajien on syytä pitää mielessä, että lomitusyksiköillä ei ole lomituksen 24/7-päivystysjärjestelmää.
Nyt viimeistään pitää miettiä, miten tilan työt tulevat tehtyä, jos lomittajaa ei ole käytettävissä, Puro korostaa.
"Sijaisapua kyllä järjestetään siihen oikeutetuille tiloille mahdollisimman nopeasti."
Toinen tärkeä seikka on varmistaa, että kuka tahansa lomittaja selviää tilan töistä. Oleellista onkin tehdä kunnon ohjeistus.
Eräs viljelijä ideoi, että työvaiheista tai koneiden ja laitteiden toiminnasta voi tehdä lyhyen videon, Puro kertoo. Älypuhelinten aikana sellaisen tekeminen ja lähettäminen lomittajalle on helppoa.
Varautumissuunnitelma pitää sisällään myös tiedottamisen lomittajille ja kotieläintuottajille sekä sen, miten huolehditaan lomittajien työsuojelusta.
Lomitusyksikkö huolehtii siitä, että lomittajalla on tarvittavat suojaimet ja suojavaatteet.
Tilalla pitää olla paikka, jossa lomittaja voi pestä kätensä. Lavuaarin reunalle saippuaa ja pyyhkeen sijaan käsipaperia, Puro painottaa.
Lomitusyksiköiden hallinnon toiminnan turvaaminen on osa varautumissuunnitelmaa. Näin lomituspäätökset saadaan tehtyä, työvuorot laadittua ja lomittajien palkat maksettua.
Hallintoon kuuluvat tekevät pääosin etätöitä ja varahenkilöjärjestelyt on sovittu kuntien sisäisten ohjeistuksien mukaisesti, Puro kertoo.
Osa kotieläintiloista ei halua koronatilanteesta johtuen ottaa vastaan vierasta työvoimaa. Sen sijaan yrittäjät haluavat lykätä jo varaamiaan lomiaan.
Tämän seurauksena voi käydä niin, että lomittajien työt vähenevät, Puro sanoo.
"Me emme tietystikään pakota ketään pitämään lomiaan. Kunnioitamme asiakkaitamme."
Puro kannustaa kotieläintilallisia pitämään lomansa. "Kevättyöt ovat alkamassa. Älkää ajako itseänne aivan piippuun."
Lomia on jo nyt peruttu jonkin verran. Puron mukaan lomittajien työvuoroja on toistaiseksi pystytty järjestelemään.
"Kukaan lomittaja ei tule sairaana töihin", Puro vakuuttaa.
Lue myös:
Jos tila joutuu koronakaranteeniin, pyörtääkö lomittaja ovelta takaisin?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
