Hiilidioksidilannoitus parantaa satoa
Kasvit käyttävät päiväsaikaan hiilidioksidia ja vapauttavat happea ja vesihöyryä. Kasvit sitovat hiilen solujensa rakennusaineiksi.
Jos ilmassa ei ole tarpeeksi hiilidioksidia, kasvu hidastuu.
Ihmisen uloshengitysilmassa on noin viisi prosenttia hiilidioksidia. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on noin 0,04 prosenttia.
Kasvihuoneessa ilma vaihtuu vähemmän kuin ulkona. Kasvit saattavat käyttää hiilidioksidin melkein loppuun.
”Järvikylässä kasvihuoneen ilma säädetään 0,1 prosentin hiilidioksidipitoisuuteen”, kertoo viljelypäällikkö Jorma Järvinen Famifarm Oy:stä.
Kun hiilidioksidia lisätään kasvihuoneen ilmaan, kasvu voi parantua 10–30 prosenttia tai jopa enemmän.
Yleensä hiilidioksidia tuodaan kasvihuoneisiin joko puhtaana hiilidioksidina tai polttamalla propaanikaasua. Propaanin poltosta syntyy myös vesihöyryä ja lämpöä.
Hiilidioksidia tarvitaan valoisaan aikaan, jolloin lämpöä tarvitaan vähiten, joten lämpö täytyy usein siirtää varaajaan.
”Järvikylän kasvihuoneissa tarvitaan noin 20 kiloa hiilidioksidilannoitusta neliömetrille vuodessa. Kurkku pystyy hyödyntämään selvästi enemmänkin hiilidioksidia, jos olosuhteet ovat hyvät”, Järvinen sanoo.
Järvikylässä viljelyssä on salaatteja ja yrttejä, yhteensä noin 30 eri tuotetta. 4,5 hehtaarin suuruisissa kasvihuoneissa työskentelee noin 120 ihmistä ympäri vuoden. Lämpö tulee turpeesta ja hakkeesta.
”Olisihan se hyvä, jos hiilidioksidinkin voisi tuottaa kotimaisella energialla”, Järvinen toteaa.
REA PELTOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
