
Valvontojen karu tulos: Ympäristökorvausta leikattu roimasti virheiden takia
Valvotut tilat ovat menettäneet keskimäärin lähes joka kymmenennen hakemansa ympäristökorvauseuron.
Suojavyöhykenurmet ovat yksi ympäristösitoumuksen lohkokohtaisista toimenpiteistä. Valvontaan valikoituneilla tiloilla viisi prosenttia suojavyöhykkeisiin haetusta korvauksesta jätettiin virheiden takia maksamatta. Kuvan suojavyöhyke ei liity juttuun. Kuva: Markku Vuorikari
Valvotuilla tiloilla suhteellisesti eniten virheitä on havaittu puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu -toimenpiteessä. Neljännes valvottujen tilojen hakemasta korvauksesta jätettiin virheiden takia maksamatta. Kuva: Jukka PasonenValvonnoissa havaittujen virheiden määrä on hälyttävässä kasvussa. Valvontoihin valikoituneilta tiloilta jää entistä useampi tukieuro saamatta havaittujen puutteiden vuoksi.
Selvä virstanpylväs on ollut siirtyminen vanhasta ympäristötuesta nykyiseen ympäristökorvaukseen vuonna 2015. Tuolloin valvonnoissa havaitut puutteet lisääntyivät selvästi, kertoo Maaseutuviraston (Mavi) ylitarkastaja Teemu Polvi.
Jos tilalla havaitaan puutteita sitoumusehtojen noudattamisessa, toimenpiteistä maksettavaa korvausta vähennetään.
Vuonna 2015 korvausta vähennettiin tukiehtopuutteiden takia valvotuilla tiloilla keskimäärin 4,4 prosenttia tilojen hakemasta määrästä. Lisäksi tiloille tuli vähennyksiä esimerkiksi pinta-alavirheistä ja hakemusten hallinnollisesta valvonnasta, josta kunnat huolehtivat.
Valvotuilla tiloilla haetun ja tilalle myönnetyn korvauksen välinen ero oli näiden seuraamusten vuoksi yli 9 prosenttia. Lähes joka kymmenes haettu korvauseuro jäi siis maksamatta erilaisten syiden takia, Polvi toteaa.
Viime vuoden valvonnat eivät ole vielä valmistuneet, mutta kokonaisuutena viime vuosi näyttää Polven mukaan olevan pitkälti edellisvuoden kaltainen.
Ennen vuotta 2015 tiloille oli mahdollista antaa vähäisistä puutteista vain huomautus. Uuden ohjelmakauden myötä tätä vaihtoehtoa ei enää ole, Polvi kertoo.
Nyt puutteet johtavat aina vääjäämättä ainakin maksettavan tuen vähentämiseen.
Esimerkiksi suositussa suojavyöhyketoimenpiteessä lähes viisi prosenttia valvottujen tilojen hakemasta korvauksesta jätettiin havaittujen puutteiden takia maksamatta vuonna 2015.
Kaikkein suurin leikkaus oli toimenpiteessä puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu: valvottujen tilojen hakemasta korvauksesta jätettiin puutteiden vuoksi maksamatta neljännes.
Suhteellisesti vähiten maksettavaa korvausta jouduttiin leikkaamaan talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteessä, jossa tuki maksettiin tiloille lähes kokonaisuudessaan. Maksettavaan korvaukseen kohdistui vain 0,4 prosentin leikkaus.
Eroa puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu -toimenpiteen ja kasvipeitteisyystoimenpiteen välillä korostaa se, että kasvipeitteisyydestä korvaus maksetaan koko tilan peltoalalle, puutarhakasvitoimenpiteessä korvaus ainoastaan varsinaiselle toimenpidealalle. Kasvipeitteisyydestä maksetaan korvausta yli 1,4 miljoonalle hehtaarille, puutarhakasvitoimenpiteestä alle 1 900 hehtaarille.
Aivan suoraan valvonnoissa havaittujen virheiden määrä ei toki kerro siitä, kuinka tunnollisesti tai huolellisesti suomalaisilla tiloilla noudatetaan ympäristökorvauksen ehtoja. Kolme neljäsosaa valvottavista tiloista nimittäin poimitaan valvontaan riskiperusteisesti eli "painotetulla otannalla".
Toisin sanoen Mavi arvioi etukäteen, millä tiloista virheitä todennäköisimmin on.
Painotettu otanta toimii ilmeisen hyvin, sillä satunnaisotannalla valikoituneilla tiloilla havaitaan vähemmän puutteita kuin painotetun otannan tiloilla, Polvi kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
