ATL: Ruotsissa maatilojen määrä romahtaa, jos suuruuden ihannointia jatketaan

Kuten Suomen myös Ruotsin maaseudulla entistä useampi navetta jää tyhjilleen.  Kuva: Kari Salonen

Ruotsissa on 25 vuoden kuluttua jäljellä enää 2 000 kokopäivätoimista maatilaa, kun niitä vuonna 2023 oli vielä 13 500. Näin kirjoittaa Edvard Hollertz ruotsalaisessa ATL-lehdessä julkaistussa kolumnissaan. Hollertz työskentelee toimituspäällikkönä Östgöta Correspondenten lehdessä.

Samaan aikaan, kun tilojen määrä vähenee vähenemistään niiden koko jatkaa kasvamistaan. Maatalouskoneet kehittyvät yhtä monimutkaisemmiksi ja niiden hinta nousee. Byrokratia lisääntyy, pelto kallistuu. Toisin sanoen maatilojen toimintaympäristö muuttua sellaiseksi, että siinä toimiminen on isoille tiloille pieniä helpompaa, Hollertz summaa.

Hänen mielestään alalla ei tehdä mitään merkittäviä aloitteita tilakadon hillitsemiseksi. Pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi Arla ei ota jäseniksi nuoria tuottajia, joilla on meijerin mielestä liian vähän lehmiä.

Ruotsin maa- ja metsätalousministeri Peter Kullgren (KD) toistelee Hollertzin mukaan, että maa tarvitsee sekä suuria ja pieniä maatiloja. Käytännössä ministerin sanomiset eivät näy.

”Esimerkiksi investointituki suunnataan tiloille, jotka haluavat lisätä tuotantoa. Tämä sulkee pois yrittäjät, jotka haluavat panostaa tulevaisuuteen, mutta eivät kasvaa”, Hollertz kirjoittaa.

Ajan myötä jäljellä olevien suurten maatilojen pääomaintensiivisyys saattaa aiheuttaa sen, että sukupolvenvaihdos ei onnistu perheen kesken. Tulevaisuuden tilat siirtyvät uudelle omistajalle tavalla, joka todennäköisesti muistuttaa Wapnön maitotilan myymistä sijoitusyhtiö Profuralle. Hallandissa sijatsevalla Wapnön tilalla on verkkosivujensa mukaan noin 1 400 lehmää, noin 3 000 hehtaaria peltoa ja metsää 550 hehtaaria.

Hollertzin mielestä on lopetettava puhuminen siitä, että pienillä ja keskikokoisilla maatiloilla on tulevaisuus. Tai sitten on valittavat toinen tie, joka mahdollistaa elämisen keskikokoisilla ja suurilla tiloilla. Tämä valinta edellyttää kuitenkin alan omaa tahtoa ja politiikkaa, joka mahdollistaa tilojen elinkelpoisuuden.

”Useiden sukupolvien ajan olemme tottuneet siihen, että maatilat vähenevät ja suurenevat jatkuvasti. Lopulta emme usko, että on olemassa toista tietä – mutta pitkällä aikavälillä myös noin 100 lehmän tiloilla täytyy olla tulevaisuus”, Hollertz kirjoittaa.

ATL: ”Trenden pekar på 2 000 heltidsjordbruk om 25 år”