Hanhet estävät syyskylvöt ja tuhoavat rehunurmia muuttoreitillään – "Syyskasvien viljelyä on tietyillä alueilla vältetty runsaan viiden vuoden ajan hanhien takia"
Kaakkois-Suomessa hanhet vaikuttavat noin kymmenykseen koko viljelyalasta, arvioi asiantuntija.
Hanhien vierailun jälkeen jäljellä ei ole juurikaan kasveja, mutta sitäkin enemmän hanhien ulostetta. Kuva on otettu parikkalalaiselta rehunurmelta viime toukokuussa. Kuva: Terhi TorikkaHanhituhot vaikuttavat valkoposkihanhien muuttoreitin varrella myös viljelysuunnitelmiin.
"Hanhet paitsi tuhoavat rehunurmia, myös sotkevat niitä jätöksillään niin, ettei rehua pystytä korjaamaan", kasvintuotannon huippuosaaja Eino Heinola ProAgria Etelä-Suomesta kertoo.
"Lisäksi ne yksinkertaisesti estävät syyskasvien viljelyn."
Heinolan näppituntuma on, että vaikutus Kaakkois-Suomessa on noin kymmenykseen viljelyalasta. "Syyskasvien viljelyä on tietyillä alueilla vältetty runsaan viiden vuoden ajan hanhien takia. Ne jarruttavat osaltaan myös syysöljykasvien viljelyn laajentumista."
Muutos ei näy tilastoissa hanhien aiheuttaminen tuhojen kasvuna, koska syysviljoja ei enää edes kylvetä. "Vahinkohakemukset eivät kerro koko totuutta. Ei kukaan mielellään hakkaa päätä seinään tekemällä sellaista, missä aina tulee vahinkoja. Moni on luopunut syysviljoista.”
Hanhituhojen välttämisen myötä viljelykierron mahdollisuudet kapenevat ja kevätkylvöjen tarve kasvaa. ”Kun kasvipeitteisyys vähenee, maan rakenne on heikompi, mikä lisää muokkaustarvetta sekä hiilidioksidin vapautumista ilmakehään ja kasvattaa ravinnevalumien riskiä.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
