Lehmämäärä vähenee, mutta maito ei, jos investoinnit toteutuvat

Tuukka ja Kaisa Laitila rakentavat uutta pihattoa Haapavedellä. Kuva: Pekka Fali

Maitotilojen määrä vähenee, mutta hitaammin kuin vielä pari vuotta sitten odotettiin.

Suomessa on nyt noin 270 000 lypsävää. Vuoteen 2025 mennessä puolet tiloista lopettaa, ja lehmämäärän arvioidaan putoavan 255 000:een, Kantar TNS:n tuore tutkimus osoittaa.

Maitomäärä ei välttämättä kuitenkaan laske. Tuottajilla on huomattavasti enemmän investointisuunnitelmia ja -haluja kuin pari vuotta sitten. Jos ne kaikki toteutuvat, Suomen maitomäärä pysyy lähivuosina ennallaan ja muutaman vuoden päästä jopa kasvaa.

Kyselytutkimukseen osallistui helmi–maaliskuussa lähes tuhat maitotilaa.

Epävarmuutta jatkamiseen ja investointien toteuttamiseen tuovat sen jälkeiset tapahtumat: maidon hinnan lasku toukokuun alussa, investointien rahoituksen riittävyys sekä kesän kuivuus, joka leikkaa rehusatoja, Kantar TNS Agrin toimitusjohtaja Anne Kallinen muistuttaa.

Tutkimusaineisto on painotettu vastaamaan Suomen kaikkia maitotiloja.

Tutkimuksen mukaan maitotilat luottavat nyt tulevaisuuteen selvästi enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Silloin Venäjän-viennin loppuminen vaikutti maitomarkkinoihin vahvimmillaan ja tulevaisuudennäkymät olivat hämärät. Uuden kyselyn tekoaikaan taas elettiin vakaan maidonhinnan vaihetta.

Nyt 65 prosenttia maitotiloista arvioi jatkavansa tuotantoa vielä 2022. Määränä se on 650 tilaa enemmän kuin kahden vuoden takaisessa kyselyssä.

Joka toinen nykyisistä maitotiloista arvioi jatkavansa vielä 2025.

Tuottajien kannattavuusodotukset ovat kohentuneet kahdessa vuodessa.

Vuonna 2016 tehdyssä kyselyssä 10 prosenttia niistä maidontuottajista, jotka aikoivat jatkaa tuotantoa vielä 2020, arvioi oman tilansa kannattavuuden lähivuosina hyväksi. 29 prosenttia arvioi tulevaisuutta tyydyttäväksi.

Nyt tiloista, jotka aikovat tuottaa maitoa vielä 2022, yli viidennes arvioi oman tilansa kannattavuusnäkymät hyviksi ja 42 prosenttia tyydyttäviksi.

Vielä positiivisempia ovat ne, jotka aikovat jatkaa edelleen vuonna 2025. Heistä 26 prosenttia pitää kannattavuusnäkymiä hyvinä ja 46 prosenttia tyydyttävinä.

Kannattavuusodotukset ovat sitä paremmat, mitä suuremmasta tilasta on kyse.

Viidennes tuottajista suunnittelee laajennusinvestointia lähivuosille.

Navettojen investointisuunnitelmia on nyt enemmän kuin kaksi vuotta sitten ja niiden toteutuminen on tuottajien oman arvion mukaan todennäköisempää.

Investointituen merkitys on tulevissa hankkeissa kuitenkin aiempaa suurempi.

Isoja kysymyksiä ovat nyt, miten pankit eri alueilla investoijiin suhtautuvat sekä riittääkö investointitukea kaikille tarvitseville, Kallinen korostaa.

Investointien toteutuminen olisi tärkeää myös naudanlihan tuotannon kannalta, hän sanoo. Neljä viidesosaa Suomen naudanlihan tuotannosta perustuu lypsykarjan vasikoihin, ja jos vasikoita ei ole, naudanlihan omavaraisuus putoaa vielä alemmas kuin nykyinen 80 prosenttia.

Luopumisten takia lypsylehmiä poistuu vuoteen 2025 mennessä tuotannosta yli 80 000.

Jos suunnitellut rakennusinvestoinnit toteutuvat, uusia lypsylehmäpaikkoja syntysi noin 65 000. Näistä neljä viidestä toteutuu tuottajien mukaan varmasti tai todennäköisesti.

Nettovähennys olisi siis vähintään 15 000 lehmällä vuoteen 2025 mennessä – enemmänkin, jos epävarmat investoinnit jäävät toteutumatta.

Tuottajat tavoittelevat lähivuosille lähes kahden prosentin tuotostason kasvua lehmää kohti vuodessa.

Jos lehmämäärä vähenee 15 000:lla ja suunniteltu keskituotoksen nousu toteutuu, meijerimaidon määrä voi vuoden 2020 jälkeen ylittää nykytason.

Parsinavetoiden osuus vähenee, kun tuottajat investoivat uusiin pihattoihin.

Pihattojen osuus navetoista on nyt kolmannes, mutta 2025 sen odotetaan olevan jo 71 prosenttia.

Lypsylehmistä on tällä hetkellä pihatoissa noin 60 prosenttia, seitsemän vuoden päästä lähes 90 prosenttia.

Laajentavat tilat suunnittelevat lisäävänsä toimintojen automatisointia. Se onkin tarpeen, sillä jaksamishaasteet ovat lypsykarjatiloilla suurempia kuin maataloudessa keskimäärin.

Tällä hetkellä maidosta noin 35 prosenttia tulee robottitiloilta. Vuonna 2025 osuuden arvioidaan olevan 70 prosenttia.

Isot tilat arvioivat jatkossa tarvitsevansa nykyistä enemmän palkkatyövoimaa. Myös urakoinnin ja muiden ostopalvelujen käyttö lisääntyy tilakoon kasvaessa

Jatkavista tiloista lähes viidennes pitää yhteisnavettaa mahdollisena toimintamallina tulevaisuudessa. Yleensäkin tilojen välinen yhteistyö kasvaa, myös oppimismielessä.

Luomumaidontuotanto kiinnostaa lähes joka kymmenettä maitotilaa.