Nuoria metsiä parturoidaan rahapulassa
Nuorta metsää korjataan nyt koko maassa: avohakkuuala on jo yli 10 000 hehtaaria.
Kuva: Kari SalonenNuoren ja varttuneen kasvatusmetsän avohakkuut ovat yleistyneet uuden metsälain tultua voimaan kuluvan vuoden alussa. Lain mukaan metsänomistaja päättää, milloin uudistaa metsänsä.
Metsäkeskuksen mukaan nuoria kasvatusmetsiä on hakattu paljaaksi yli 10 400 hehtaaria.
Kasvatusmetsän päätehakkuiden tilastokärjessä ovat Pohjois-Pohjanmaa, Lappi sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa. Paljaaksi hakattujen kuvioiden keskikoko on noin yksi hehtaari.
Lapissa kasvatusmetsän päätehakkuita on tehty tänä vuonna lähes 300 hehtaaria. Tähän määrään mahtuu sekä vajaatuottoisia että hyväkasvuisia metsiä.
”Maanomistaja saa uudistaa metsänsä silloin kun parhaaksi näkee, ja näin on tehtykin. Arviolta vajaa puolet näistä kohteista on kehityskelpoisia kasvatusmetsiä”, johtava esittelijä Tommi Lohi Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksiköstä sanoo.
Lohi huomauttaa, että metsätalouden näkökulmasta hyväkasvuisen kasvatusmetsän uudistushakkuu ei ole järkevää, vaikka laki sen mahdollistaakin.
”Metsänomistaja voi kuitenkin päästä vaikean taloudellisen tilanteen yli nuoren metsän paljaaksihakkuulla. Tästä näkökulmasta ratkaisu on täysin ymmärrettävä.”
Uusi ja yllättäväkin trendi on, että parhaassa kasvussa olevaa puustoa parturoidaan sileäksi metsätilan hankkimisen jälkeen; tarkoituksena on kompensoida tällä toimenpiteellä tilan ostohintaa.
”Kun metsätila siirtyy ulkopuoliselle, hakkuu voi olla melko raakaa. Sodankylässäkin päätehakkuita on tehty muutamilla omistajaa vaihtaneilla tiloilla”, aluevastaava Pekka Kasurinen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
