Metsä

Professori: Ainoa keino pysäyttää monimuotoisuuden heikkeneminen löytyy metsätaloudesta

Metsä 26.08.2017

Tänään vietetään Suomen luonnon päivää, mutta metsien monimuotoisuus heikkenee huolestuttavaa tahtia. Metsien monikäytön ekologian professori Anne Tolvasen mukaan metsien suojelu ei sen pysäyttämiseksi riitä.


Lari Lievonen
Jos metsätalous huomioisi monimuotoisuuden nykyistä paremmin, uhanalaisten lajien selviämisestä toivoa olisi enemmän, Anne Tolvanen sanoo.

Tänään liputetaan Suomen luonnon päivän kunniaksi. Rahapaja aikoo lyödä luonnon päivän ja 100 -vuotiaan Suomen kunniaksi myös oman juhlarahan.

Musta pilvi Suomen luonnon yllä on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden jatkuva heikkeneminen.

"Monimuotoisuuden heikkeneminen ei ole hidastunut", muistuttaa metsien monikäytön ekologian professori Anne Tolvanen. Tolvanen on parhaillaan ennallistamiskonferenssissa Brasiliassa.

Hän tarkastelee työssään, miten metsiä voidaan hyödyntää sekä puuntuotanto että monimuotoisuus huomioiden.

"Pelkkä suojelu ei riitä hidastamaan monimuotoisuutta. Ennallistamista taas ei pystytä tekemään riittävästi: se on sen verran kallista. Ainoa keino edistää monimuotoisuutta tehokkaasti on sisällyttää metsätalouden toimenpiteisiin monimuotoisuutta edistäviä toimintoja", Tolvanen linjaa.

Esimerkiksi metsän jatkuvapeitteisyys avohakkuiden sijaan sekä lahopuiden ja säästöpuiden määrän lisäys ovat esimerkkejä monimuotoisuutta huomioivasta metsätaloudesta.

"Monimuotoinen puustorakenne suosii muutakin monimuotoisuutta."

Kansainvälisesti ajatellen Suomella menee hyvin monimuotoisuudessa ja siihen usein vedotaankin, Tolvanen kertoo. Onhan monista maista metsät jo hakattu lähes tyystin.

Suomen sisällä tilanne on toinen. Etenkin Etelä-Suomen suojelumetsät ovat pienialaisia ja pirstaleisia. Pohjois-Suomessa tilanne on parempi.

Hallituksen kovat tavoitteet biotalouden ja uusiutuvien energianlähteiden käytön saralla voivat olla huono uutinen monimuotoisuudelle.

"Hakkuutahdin lisäys voi olla puuntuotannon kannalta kestävällä tasolla, mutta muut lajit häviävät."

Monimuotoisuutta edistää esimerkiksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma eli Metso. Sen tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien taantuminen vuoteen 2025 mennessä. Metsoon budjetoituja varoja on kuitenkin vähennetty.

Jos metsätalous huomioisi monimuotoisuuden nykyistä paremmin, uhanalaisten lajien selviämisestä toivoa olisi Tolvasen mukaan enemmän.

Nykyisestä tilanteesta kärsivät esimerkiksi kuollutta puuta hyödyntävät lahottajasienet sekä hyönteiset. Ne ovat ihmisnäkökulmasta usein epäkiinnostavia lajeja, Tolvanen pohtii.

"Niiden toiminta on kuitenkin tärkeää. Ne eivät myöskään ole tuholaisia, sillä ne hyödyntävät valmiiksi kuollutta puuta."

Vihreiden Emma Kari jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen luonnon monimuotoisuutta koskien.

"Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin hallitus on nyt linjannut, ettei aio pitää tavoitteesta kiinni", Kari sanoo.

"On häpeällistä, että hallitus on valmis rikkomaan antamamme kansainvälisen ympäristölupauksen. Sen sijaan hallitus on leikannut luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoista pois kaksi kolmasosaa."

Kari esittää laatimassaan toimenpidepaketissa muun muassa luonnonsuojelun rahoituksen nostamista takaisin vuoden 2015 tasolle.