Alan professori: Sahatavaran tuotantoa voitaisiin Suomessa lisätä vielä pari miljoonaa kuutiota
Professori Erkki Verkasalon mukaan Länsi-Suomessa olisi varaa kasvattaa lähinnä männyn ja hieman myös kuusen sahausta.
Sahatavaran tuotannon kasvattaminen edellyttää professori Erkki Verkasalon mukaan, että suurimmasta kestävästä hakkuusuunnitteesta saadaan markkinoille 90 prosenttia. Kuva on Junnikkalan sahalta Oulaisista Pohjois-Pohjanmaalta. Kuva: Pekka FaliSahatavaran tuotanto nousi Suomessa viime vuonna 11,9 miljoonaan kuutiometriin.
Sahateollisuus ry:n Wood from Finland -tilaisuudessa torstaina Helsingissä esiintynyt puutieteen professori Erkki Verkasalo Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että suomalaisilla sahoilla olisi mahdollisuus lisätä tuotantoa vielä pari miljoonaa kuutiometriä noin 14 miljoonaan kuutioon vuodessa.
Verkasalo on selvittänyt sahojen tuotantomahdollisuuksia sekä kapasiteetin että metsävarojen perusteella.
Nykyisten sahojen kapasiteetti riittäisi pullonkaula- ja kunnossapitoinvestointien avulla pari miljoonaa kuutiota suurempaan tuotantoon.
Metsävarojen puolesta mahdollisuudet vaihtelevat alueittain.
”Länsi-Suomessa on vielä mäntyvaraa ja pikkuisen kuusivaraa. Itä-Suomessa löytyy jonkin verran mahdollisuuksia lisätä männyn sahausta.”
Pohjois-Suomen tilannetta Verkasalo pitää monimutkaisempana.
Metsä Group sulki muutama vuosi sitten Karihaaran sahan Kemissä, mutta Keitele Group on lisännyt uudella sahallaan Kemijärvellä tuotantoa ja samoin kuusamolainen Pölkky tuotantolaitoksillaan pohjoisessa.
”Pohjoisessa on lisäysmahdollisuuksia, mutta ei ehkä niin paljon kuin julkisuudessa on puhuttu.”
Sahatavaran tuotannon kasvattaminen edellyttää Verkasalon mukaan, että suurimmasta kestävästä hakkuusuunnitteesta saadaan markkinoille 90 prosenttia.
Kaikkien aikojen ennätys Suomessa syntyi vuonna 2003, kun tuotanto nousi 13,7 miljoonaan kuutiometriin. Vuosituhannen alussa Suomeen tuotiin lähinnä Venäjältä tukkia huomattavasti nykyistä suurempia määriä, mikä osaltaan selittää silloista suurta tuotantomäärää.
Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Kopra totesi, että viime vuonna sahatavaraviennissä tehtiin jälleen uusi ennätys, 9,5 miljoonaa kuutiometriä.
”Viennin kasvu on korvannut pienentynyttä kotimaan kysyntää ja antanut suomalaiselle sahateollisuudelle mahdollisuuden kehittyä.”
Sahayritykset elävät suhdannehuippua ja sahatavara käy kaupaksi kaikissa tärkeissä ostajamaissa.
Suomalaisten sahojen kannalta harmittavaa on Kopran mukaan, että raaka-ainekustannukset ovat karkaamassa kilpailun kiristyessä uusien biotuotehankkeiden siivittämänä. Samaan aikaan vientihinnat laahaavat.
”Pohjois-Amerikassa sahatavaran hinnat ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2016. Me emme ole edes 2014 tasossa.”
Maailman sahatavaramarkkinoita seuraavan FEA-Canadan toimitusjohtaja Russell Taylor vahvisti arvion, että suomalaisten sahojen kannattavuusnumerot jäävät jälkeen ulkomaisista kilpailijoista.
Yhdysvalloissa sahateollisuus takoo huipputuloksia: parhailla yrityksillä käyttökate yltää 45 prosenttiin liikevaihdosta. Kanadalaiset ovat päässeet 30 prosentin käyttökatteeseen ja kannattavuuttaan parantaneet eurooppalaiset noin 10 prosenttiin, johon monilla suomalaisilla on vielä matkaa.
Maailman suurimpiin lukeutuvan sahateollisuusyrityksen West Fraserin liikevaihto oli viime vuonna 5,1 miljardia Kanadan dollaria eli 3,3 miljardia euroa ja käyttökate 22,6 prosenttia.
Yhdysvaltain sahatavaramarkkina on ollut Taylorin mukaan viime ja toissa vuonna erittäin hyvä ja tänä vuonna tilanne näyttää entistä paremmalta.
Yhdysvaltain määräämien lisätullien vuoksi osa Kanadan sahatavaraviennin virrasta on kääntynyt Kiinaan. Samaan aikaan eurooppalaiset – kärjessä saksalaiset ja ruotsalaiset sahat – ovat lisänneet vientiä Yhdysvaltoihin.
Suomalaisten sahojen vienti Yhdysvaltoihin on käytännössä olematon. Suuri syy on se, että Yhdysvaltoihin menee höylätavaraa, jota suomalaisilla ei ole tarjota.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
