Mäntyöljyn jalostaja ei kaipaa tukia: "Emme vastusta biopolttoaineita, mutta lainsäädännöllä ei saisi vääristää markkinoita"

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (toinen vasemmalta) ja kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kolmas vasemmalta) vierailivat Kratonin tehtaalla Oulussa viime viikolla. Vasemmalla tehtaanjohtaja Ari Venninen ja oikealla kestävän kehityksen johtaja Nella Baerents. Kännykkäkuvan otti Berth Sundström viestintätoimisto Kreabilta. Kuva: Pekka Fali

Amerikkalaisomisteinen Kraton Chemical jalostaa Oulun Nuottasaaressa Stora Enson sellutehtaan kupeessa mäntyöljyä kemianteollisuuden tuotteiksi.

Sellunkeiton sivutuotteena syntyvästä raakamäntyöljystä erotetaan tislauksessa rasvahapot, hartsit ja piki.

Rasvahappoja käytetään muun muassa maaleissa ja pinnoitteissa, hartseja esimerkiksi musteissa, liimoissa, paperinvalmistuksessa ja tiemerkinnöissä. Piki puolestaan poltetaan energiaksi.

Kaikissa edellä mainituissa käyttökohteissa mäntyöljyjaloste korvaa fossiilisia raaka-aineita.

Mäntyöljyä syntyy verrattain vähän: yhtä sellutonnia kohden tulee 40 kilogrammaa mäntyöljyä.

"Yhden mäntyöljyöljyjalostamon raaka-ainetarpeita varten tarvitaan neljä sellutehdasta, jotka tuottavat yli miljoona tonnia vuodessa sellua eli Äänekosken kokoluokan tehdasta", Kraton-konsernin kestävän kehityksen johtaja Nella Baerents kertoo.

Oulun jalostamon käyttämästä raakamäntyöljystä vain osa tulee naapurista Stora Ensolta. Tarkkaa osuutta Kraton ei halua kertoa.

"Pyrimme hankkimaan mäntyöljyä niin läheltä kuin mahdollista", Kratonin tehtaanjohtaja Ari Venninen sanoo.

Noin viidennes raaka-aineesta tulee EU:n ulkopuolelta: Pohjois-Amerikasta, muualta Euroopasta sekä Venäjältä.

Raaka-aineen niukkuuden vuoksi Kraton katsoo tärkeäksi, että mäntyöljy jalostetaan mahdollisimman pitkälle polttamisen sijaan.

"Emme vastusta biopolttoaineita, mutta lainsäädännöllä ei saisi vääristää markkinoita", Baerents toteaa.

Samaa mieltä on tehtaaseen tutustunut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.): "Ei kannata polttaa sellaista, mitä voi jalostaa."

Saksalaisen Fraunhofer-instituutin kaksi vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan mäntyöljyn käyttö kemikaalien raaka-aineena tuo nelinkertaisesti taloudellista arvoa ja 20-kertaisesti työpaikkoja verrattuna sen käyttöön biopolttoaineena.

Suomessa mäntyöljyä jalostaa kemianteollisuuden tuotteiksi Kratonin lisäksi Raumalla toimiva Forchem.

UPM tekee Lappeenrannassa mäntyöljystä dieseliä.

"Jos mäntyöljyä käyttäviä biopolttoainevalmistajia tulee lisää, se huolettaa", Venninen toteaa.

Hallituksen esitys biopolttoaineiden käyttöön liittyvistä laeista on parhaillaan käsiteltävänä talousvaliokunnassa, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto.

Esityksessä muun muassa ehdotetaan muutettavaksi liikenteen biopolttoaineiden käyttöön liittyvää lakia siten, että jakeluvelvoitetta tiukennettaisiin vuodesta 2021 alkaen. Vuonna 2029 jakeluvelvoite olisi 30,0 prosenttia.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Piakkoin valmistuvassa EU:n uusiutuvan energian direktiivissä (red II) aiotaan kieltää markkinavääristymien synnyttäminen kansallisilla tuilla.

Baerents toivoo, että kansallinen lainsäädäntö olisi linjassa direktiivin kanssa. Suomen tulisi mahdollistaa tasa-arvoinen ja reilu markkinakohtelu mäntyöljyn eri käyttäjille.

"Kun kilpaillaan reilusti, raaka-aine menee korkeimman jalostusasteen tuotteisiin, mikä tuottaa yhteiskunnalle eniten hyvinvointia", Baerents summaa.