FSC-sertifiointi määrittää myös sertifioimattoman puun käyttöä

Esimerkiksi huonekalujätti Ikea on asettanut tavoitteekseen, että vuonna 2020 kaikki sen käyttämä puu on FSC-sertifioitua tai kierrätettyä. 

FSC-metsäsertifioinnin sääntöjen mukaan puuta ostavat yritykset arvioivat itse – kansainvälisten sääntöjen pohjalta – millaisia riskejä ei-sertifioidun eli kontrolloidun puun hankkimiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan, kertoo Suomen metsäyhdistyksen forest.fi -sivusto uutisessaan.

Selvästi alle kymmenen prosenttia Suomen talousmetsistä on mukana FSC-sertifioinnissa. Kontrolloidun puun säännöt koskevat kuitenkin kaikkea FSC-sertifioimatonta puuta, jota FSC:ssä mukana olevat puunostajat ostavat – myös PEFC-sertifioitua.

Kontrolloidun puun hyväksyttävyyttä arvioidaan viidessä kategoriassa:

1 Puu ei saa olla laittomasti hankittua.

2. Se ei saa olla peräisin alueilta, joissa rikotaan perinteisiä oikeuksia tai kansalaisoikeuksia.

3. Puu ei saa olla lähtöisin metsistä, joissa puun hankinta uhkaa tärkeitä suojeluarvoja.

4. Puu ei saa olla peräisin alueelta, jossa maankäyttömuoto on muutettu esimerkiksi plantaasiksi.

5. Puu ei saa olla geenimuunneltua.

Tähän asti arvion on voinut tehdä yritys itse. Uusien sääntöjen mukaan yritysten omista riskinarvioinneista siirrytään maakohtaisiin riskinarvioihin.

Riskinarvio tehdään ensisijaisesti kussakin maassa omin voimin. Jos se ei onnistu, arvioinnin tekee kansainvälinen FSC.

”FSC Suomen hallitus päätti antaa työn kansainväliselle FSC:lle”, Suomen FSC:n pääsihteeri Anniina Kostilainen kertoo forest.fi:lle.

FSC valitsi työn tekijäksi konsulttiyhtiö Nepconin, jota avustaa Tapio.

Suomen osalta riski on jo aikaisemmassa vaiheessa todettu matalaksi laittoman puun, perinteisten oikeuksien ja kansalaisoikeuksien sekä geenimuunnellun puun osalta, riskinarviointia toteuttavan Nepconin Ditte Steffensen kertoi huhtikuussa.

Työn alla ovat vielä korkean suojeluarvon metsiä ja maankäytön muutoksia koskevat kategoriat.

Riskinarvio valmistuu syksyllä. Sen jälkeen FSC:hen kuuluvilla puun ostajilla on kuusi kuukautta aikaa kehittää menetelmät, millä ne hallitsevat riskin siellä, missä se on todettu.

Lue koko uutinen Suomen metsäyhdistyksen sivuilta.