Ajankohtaista luonnossa Tyrskyjä bongaamaan
Syksyn edetessä kohti lokakuun loppua voimistuvat usein myös tuulet ja aallonkorkeus kasvaa, jolloin rantakallioille nousee toinen toistaan komeampia tyrskyjä.
Luonto näyttää voimansa, jonka avulla se on vuosituhansien kuluessa muotoillut rantojen kiviä, kallioita ja rantaviivaa.
Aaltojen synty tarvitsee tilaa ja kovan tuulen. Niiden alku on ulapoilla, suurilla ja syvillä vesimassoilla, jolloin tuuli pääsee esteettä kulkemaan mahdollisimman pitkän matkan yhtäjaksoisesti.
Mitä kauemmin ja voimakkaammin tuulee samasta suunnasta, sitä korkeampia ovat aallot.
Huimiin aallonkorkeuksiin päästään lähes vuorokauden kestävissä myrskyissä, jolloin varsinaisella Itämerellä suurin yksittäinen aalto on ollut 14-metrinen ja Suomenlahdella 9 metriä.
Avovesiaallokko on aina korkeampaa kuin rannan tuntumassa oleva aallokko.
Aallon matka taittuu ulapalta kohti rantaa. Matalikolle saapuessaan aallon harja kohoaa ja murtuu tyrskyksi. Komeimmat näkymät syntyvät, kun aalto kohtaa esimerkiksi karin tai kallion, jolloin se hajoaa nopeasti ja voimalla valtaisan vesimassan vyöryessä esteeseen.
Myös suurimpien sisävesien aallot voivat kasvaa jopa yli metrin korkeuteen. Koska järvet ovat kuitenkin matalampia, suojaisampia ja pinta-alaltaan pienempiä, ei aallonkorkeus pääse kasvamaan samoihin mittoihin kuin merellä.
Rannoille suuntaavan tyrskybongarin on hyvä pukeutua lämpimästi ja ottaa sadetakki mukaan. Vaikuttavan näytöksen jälkeen auttaa termospullosta nautittu lämmin eväs mukavasti palautumaan kolean sään jäljiltä.
SARI KANTINKOSKI
Kirjoittaja opiskelee
luontokartoittajaksi.
Hän kertoo ajankohtaisista
luontoasioista tällä palstalla
noin kahden viikon välein.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
