Tiedätkö, missä tämä mahtava mänty kasvaa? Sen juurella kerrotaan kuningas Kustaa III:n ruokailleen jo vuonna 1783

Vihreät jättiläiset – Suomen suurimmat puut. Metsäkustannus ja Dendrologian seura, Helsinki 2021. 288 sivua. Kuva: Reijo Haukia, Metsäkustannus

MT Metsä|Kirjallisuus

25.12.202216:00

Arvio

Hanna Lensu

Kun metsässä tulee vastaan puujätti, mieli alkaa väistämättä askarrella vertailua: kuinkahan tämä yksilö sijoittuisi Suomen suurimpien listalla? Päivitetystä ja laajennetusta Vihreät jättiläiset -kirjasta asia selviää nopeasti, jos vain puulajin saa tunnistettua. Dendrologian Seuran suur­urakan tuloksena kirjaan on koottu mittaustuloksia peräti 73 puusuvusta ja lähes 1 600 puuyksilöstä.

Suurimpien kartoitettujen puiden sijainnit on koottu kirjan loppuun myös kartoille, joten jättiläisiä voi etsiskellä kotimaan matkoilla. Jos haluaa bongata monia yhdestä paikasta, tunnettuja jättipuita löytyy eniten Punkaharjulta, Elimäeltä ja Helsingistä.

Kustakin lajista on listattu useita suurikokoisia puita. Suomen paksuin kuusi (Picea abies) on kirjattu Hausjärvelle. Sen ympärysmitta on 650 senttiä puolen metrin korkeudella. Paksuin mänty (Pinus sylvestris) puolestaan kasvaa Hämeenlinnassa, ja sen juurella kerrotaan Ruotsin kuningas Kustaa III:n ruokailleen jo vuonna 1783. Puun ympärysmitta on 553 senttiä 60 sentin korkeudella.

Vuosisatoja vanha puu on poikkeuksellinen mutta ei kuitenkaan äärimmäisen harvinainen. Metsäkuusi saavuttaa täysi-­ikäisyyden vasta 250–350-vuotiaana, ja Norjasta tunnetaan 530-vuotias puu. Mänty voi varsinkin Pohjois-Suomessa elää 600–700-vuotiaaksi. Lapissa Urho Kekkosen kansallispuistossa kasvaa lähes 800-vuotias mänty.

Vihreät jättiläiset -kirjasta huokuu tieteellinen pedanttisuus ja tarkkuus. Se tarjoaa kiinnostavaa knoppitietoa puista ja biologiasta kiinnostuneille, mutta erityisen nautinnollista lukuelämystä ei tämän teoksen lukijan kannata odottaa.