Lapissa satoja savottakohteita
SAVUKOSKI
”Savottaperintöön ja uittoon liittyviä kämppiä ja rakenteita on pelkästään Savukosken kunnan alueella reilu sata, Lapissa useita satoja”, arkeologi Juha-Pekka Joona sanoo.
Kulttuuriperinnön suojelutoimiin herätään usein liian myöhään. Monesti vanhat rakennelmat huomataan säilyttämisen arvoiseksi, kun ne ovat päässeet huonoon kuntoon.
”Hahmollansa olevia kämppiäkin löytyy vielä. Jos inventointi olisi tehty 20–30 vuotta aikaisemmin, ne olisivat olleet paremmassa kunnossa. Tuolloin olisi löytynyt myös enemmän ihmisiä, jotka olisivat voineet niistä kertoa”, Joona selvittää.
Rakennukset pysyvät kunnossa, kun niitä käytetään ja huolletaan. Käyttöä vaille jääneet tuhoutuvat aikanaan. ”Jos katto vuotaa, rakennuksen kunto romahtaa nopeasti.”
Eräs jo suojelustatuksen saaneista kohteista on Museoviraston omistama, valtion mailla seisova ja Savukosken kunnan hallinnoima savottakartano Pyhäjoen Alatammella. Se palvelee kansalaisia vuokrauskohteena.
”Kohde on todella arvokas ja harvinainen, tällaisia ei ole juuri säilynyt ehjänä. On tärkeää, että ihmiset voivat nähdä, miten savotoilla on tehty töitä ja eletty.”
Pyhäjoen alue Savukoskella oli Pohjois-Suomen suurimpia metsätyömaita 1900-luvun alkupuolella. Parhaimpina talvina töissä oli 650 miestä, 38 kokkia ja sata hevosta. Alatammen kämppä rakennettiin 1930-luvun alussa metsätyömiesten käyttöön.
Tuolloin rakennettiin myös savusauna ja talli sekä vieressä virtaavaan Pyhäjokeen puinen pato, jota korjattiin vuonna 1955.
”Kämpässä majoituttiin vielä vuonna 1968, jonka jälkeen rakennukset alkoivat rapistua käytön puutteessa. Alatammi on yksi kolmesta 1980–90-lukujen vaihteessa restauroidusta savottakämpästä Savukoskella”, Joona kertoo.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
