Kymppitonnilla luksuskämppä metsän reunaan? Maastokäyttöön sopivat asuntovaunut vertailussa

Kuvassa on useita vuosia käytössä ollut Victoriuksen vaunu. Kuvan vaunu ei ole sama kuin vertailussa mainittu vaunu. Kuva: Hanna Koikkalainen

Jos metsäpalsta sijaitsee kaukana kotoa, eikä palstan lähellä ole omaa tai suvun majapaikkaa, saattavat taimikonhoidot ja muut metsätyöt jäädä omin voimin tekemättä, vaikka haluja työntekoon olisi. Hotellimajoitus tuntuu turhan arvokkaalta eivätkä kilometrejä nähneet nivelet pidä enää telttailusta työpäivän päätteeksi.

Löytyisikö kohtuuhintaisia vaihtoehtoja majoittua metsässä jopa viisi työpäivää ilman verkkovirtaa?

Perässä vedettävä asuntovaunu voisi olla vaihtoehto, mutta vaunun hinnan pitäisi pysyä kohtuullisena. Kymppitonnien vaunu on turhan kallis investointi, jos karavaanaus ei muuten kiinnosta.

Enintään 750 kilon kevytvaunuja voi vetää tavallisella henkilö- tai pakettiautolla ja B-ajokortilla. B-kortti edellyttää, että auton ja vaunun yhteenlaskettu kokonaismassa ei ylitä 3 500 kiloa.

Kevytvaunuun ei vaadita jarruja, eikä sitä tarvitse katsastaa. Se käyttäytyy metsäteillä samalla tavalla kuin kuormallinen peräkärry. Maantiellä suurin sallittu nopeus on sata kilometriä tunnissa.

Vähän kalliimmalla, 10 000–15 000 euron hintahaarukassa, saa jo kohtuullista mukavuutta. Valot, sänky, lämmitys ja keittomahdollisuus tyydyttävät perustarpeita. Sisävessa on mukava lisä.

Harvassa kevytvaunussa on suihku, joihinkin sen saa noin tuhannen euron lisämaksusta. Taloudellisin ratkaisu peseytymiseen on parin kymmenen euron hintainen, pienellä pumpulla toimiva ladattava mökkisuihku.

Jos ei kaipaa vaunulta viimeisteltyä ulkonäköä, on vessallinen tai vessaton taukotupatyyppinen vaunu puolestaan hyvä vaihtoehto. Niitä saa joko valmiina paketteina tai ostajan tarpeiden mukaan räätälöitynä.

Riisutuimmatkin mallit – joissa osassa on vain valot ja lämmitys – maksavat uutena 7 000–10 000 euroa. Lisäksi energiansaanti (valaistus, lämmitys, mikroaaltouuni) on järjestettävä aggregaatilla. Käytettynä pienen taukovaunun voi saada muutamalla tuhannella eurolla.

Metsässä ei ole verkkovirtaa, joten energia on tuotettava muulla tavoin. Haastetta aiheuttaa viiden työpäivän vaade. Vaunussa on 12 voltin sähköjärjestelmä, johon virtaa syöttää akku. Akun voi ladata aggregaatilla, aurinkopaneeleilla tai näiden yhdistelmillä.

Akun ja virtalähteen väliin tarvitaan akkulaturi. Latauksen automaattisesti lopettavat älylaturit ovat parhaita. Akkuvirralla ladattaessa herkät elektroniset laitteet tarvitsevat laturin lisäksi mieluiten tasaista virtaa tuottavan siniaaltoinvertterin, joka muuntaa 12 voltin jännitteen takaisin 230 voltin verkko­virraksi.

Akkuvirtaan voi kytkeä led-valot tai muita 12 voltin laitteita. Suositus riittäväksi akun kooksi voisi olla 100–120 ampeerituntia. Lämmitys, jääkaappi ja keittoliesi on järkevintä hoitaa nestekaasulla.

Viisi vuorokautta pärjää kahdella 11 kilon pullolla. Jääkaapin voi usein liittää myös akkuvirtaan, mutta sen sähköntarve lähentelee yhtä kilowattia, ja esimerkiksi led-valot kuluttavat 0,10–0,20 kilowattia vuorokaudessa. Föönit ja kahvinkeittimet on syytä jättää kotiin.

Kännykän, läppärin tai tabletin voi ladata joko muutama kymmenen euroa maksavilla ulkoisilla varavirtalähteillä tai auton laturilla.

Vaunun etulaatikossa säilytetään yleensä nestekaasupullot ja akut. Raivaussaha ja muut varusteet kulkevat joko autossa tai vaunun sisällä. Kuva: Hanna Koikkalainen

Aggregaatin mitoituksessa lasketaan yhteen eri laitteiden yhtaikaisen ottotehon (watteina) tarve, jolloin saadaan selville enimmäiskulutuksen tarve. Kaikkia laitteitahan ei tarvitse käyttää yhtä aikaa. Samoin akkukapasiteetin mitoituksessa on laskettava yhteen akun varassa olevien eri laitteiden kokonaiskulutus koko käyttöaikana (ampeeritunteina).

Noin 15 000 euron kevytvaunuista valikoitui kolme vaihtoehtoa: puolalainen Poksi N126 NTL, liettualainen, hieman erikoisempi ja lämpimämmille keleille soveltuvampi GS Teardrop sekä varta vasten asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöity suomalainen Victorius Oy:n valmistama taukovaunutyyppinen Karelia-vaunu.

GS Teardropia myyvä LapCaravan Oy ja Victorius antavat hinnan perusrungolle, jonka päälle voi itse koota mieleisensä lisävarusteet. Perustasossa on eroja. Esimerkiksi kytkentämahdollisuus verkkovirtaan on Teardropissa vakiona ja Victoriuksen vaunussa lisävarusteena. Karelia-vaunun perusrungon alvillinen hinta on 8 928 euroa ja Teardropilla 7 980 euroa.

Lisävarusteista kertyy Karelia- vaunussa vessasta ja suihkutilasta wc-laitteineen, lämmityksineen, jääkaappeineen ja keittoliesineen (sekä pakollinen kattoluukku) sekä akku- ja laturivarustuksineen ja verkkovirtavalmiuksineen 5 543 euroa. Jos jättää pois vessatilan, säästää noin 1 480 euroa, ja jos ei kaipaa kaasuliettäkään, kattoluukkuineen on säästö noin 680 euroa.

Poksia myydään valmiina pakettina. Kaasupullot (kuten muissakin vaunuissa), etuteltta ja verkkovalmiuteen liittyvät kaapelit ovat lisähinnallisia.

Esimerkkivaunuissa ei työvaatteille ja kengille ole erillistä kuivatustilaa. Poksissa ja Karelia-vaunussa kuivaus onnistuu vessatilassa. Etuteltta on suositeltava lisähankinta kaikkiin vaunuihin.

Vaunujen myyjiä kannattaa tentata tarkkaan siitä, miten nestekaasulaitteiden ilmanvaihto ja palokaasujen poisto on järjestetty. Esimerkkivaunumallit myydään katsastettuina ja rekisteröityinä ennen niiden luovutusta asiakkaalle. Häkävaroitin on myös ehdoton turvalaite.

Vedettävän kevytvaunun voi myös vuokrata. Viikkohinta on kahdesta sadasta eurosta ylöspäin vaunun kunnosta, koosta ja varustetasosta riippuen.

Metsäverotuksessa asunto- tai taukovaunun hankinta- ja käyttömenot voi poistaa vain, jos vaunun käyttö liittyy pysyvästi yli puolelta määrältään metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan. Vaunu kuuluu silloin metsätalouden kalustoon.

Vaunu voi olla varusteiden säilytyspaikka, taukotupa ja majapaikka. Veromuistiinpanojen ajo- tai käyttöpäiväkirjassa on selvitettävä tehdyt työt tarkasti metsäkuvioittain.