Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Suomalainen puu käy maailmalla kaupaksi ilman FSC-merkkiä

    "Oikeastaan vaatimus FSC:stä on tullut vastaan pelkästään Ikean kautta", arvioi sahatavaran vientiohjelman vetäjä Jyrki Mantere.
    Huonekalujätti Ikea on merkittävä maailmanlaajuinen puunkäyttäjä, jonka tavoitteena on hankkia vain FSC-sertifioitua tai kierrätettyä puuta. Se ei kuitenkaan käytä sertifikaattien merkkejä tuotteissaan.
    Huonekalujätti Ikea on merkittävä maailmanlaajuinen puunkäyttäjä, jonka tavoitteena on hankkia vain FSC-sertifioitua tai kierrätettyä puuta. Se ei kuitenkaan käytä sertifikaattien merkkejä tuotteissaan. Kuva: Rami Marjamäki

    Kansainvälinen huonekalujätti Ikea julisti viime kesänä metsäsertifiointijärjestö FSC Suomen lähettämässä tiedotteessa tavoitteekseen, että vuoteen 2020 mennessä kaiken sen käyttämän puun pitäisi olla FSC-sertifioitua tai kierrätettyä. Ikea on maailmanlaajuisesti iso puunkäyttäjä – se käyttää yhden prosentin kaikesta maailman puumateriaalista. Kaksi kolmasosaa sen tuotteista sisältää puuta.

    Suomessa ylivoimaisesti tavanomaisin metsäsertifikaatti on pienmetsänomistuksen lähtökohdista kehitetty PEFC. Sillä merkityt suomalaiset tuotteet kelpaavat mainiosti maailman markkinoille, kertovat MT:n haastattelemat metsäteollisuuden asiantuntijat.

    Wood from Finland -kasvuohjelman päällikkö Jyrki Mantere Finprosta ottaa esimerkiksi Kiinan, mihin yhä suurempi osa suomalaisesta sahatavarasta ja sellusta viedään.

    "Oikeastaan vaatimus FSC:stä on tullut vastaan pelkästään Ikean kautta. Kiinalaisia kiinnostaa eniten se, tuleeko puu laillisista lähteistä."

    Mantereen mukaan Ikean alihankkijat eivät ole suomalaisille sahoille kovin merkittäviä asiakkaita. Puun alkuperä kuitenkin kiinnostaa kiinalaisia aiempaa enemmän.

    "Kiinan oma kansallinen sertifiointijärjestelmä on osa kansainvälistä PEFC-sertifiointia. Se on ilman muuta positiivinen asia, että Suomessa on laajalti käytössä sama järjestelmä."

    Mantere kertoo kohdanneensa Kiinassa kummastelua FSC-sertifiointiin liittyen.

    "PEFC koetaan ymmärrettävämpänä. Siinä metsänhoidon pitää täyttää tietty vaatimustaso, kun taas FSC:ssä matalaltakin lähtötasolta voi päästä mukaan, kun sitoutuu jatkuvaan parantamiseen."

    Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja, Westas -sahayhtiön toimitusjohtaja Pekka Kopra ihmettelee sertifikaatteihin liittyvää vastakkainasettelua – sellaista ajattelua, että vain joku kelpaisi. Hänen mielestään PEFC:llä on varaa edelleen tulla nykyistä tunnetummaksi.

    "Sellaiseen, että asiakkaat sanoisivat, ettei PEFC kelpaa, en ole enää törmännyt vähään aikaan."

    Kaikki kolme isoa metsäyhtiötä ovat viimeksi kuluneina vuosina ryhtyneet tarjoamaan yksityisille metsänomistajille mahdollisuutta FSC-sertifiointiin.

    "Puun kysynnän kannalta ei varmasti ole haitaksi, jos on molemmat sertifikaatit. Erityisesti kartonkipuolella on asiakkaita, jotka nostavat esiin FSC:n tärkeyden", sanoo Metsä Groupin viestintäjohtaja Juha Laine.

    Hän kuitenkin korostaa, ettei FSC:n puute ole bisnestä estävä asia. Kun toista sertifiointijärjestelmää esitellään, asiat yleensä selviävät.

    "Yksi suomalaisen sellun kilpailutekijöistä korkean laadun ohella on se, että puun alkuperä on tiedossa."

    Metsä Group hankkii FSC-puuta esimerkiksi Ruotsista, missä yritysten omistamissa metsissä on usein käytössä FSC. Konsernilla on kartonki- ja sellutehdas Ruotsin Husumissa.

    Stora Enso maksaa tällä hetkellä puusta metsänomistajalle lisähintaa, jos metsänhoidolla on FSC-sertifikaatti.

    "Voi olla, että myös korjuu tehdään suunniteltua nopeammin, jos FSC-puusta on jossain tilanteessa pulaa tehtaalla", kertoo Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen.

    Hän arvioi, etteivät asiakkaat juurikaan tunne eri sertifikaattien eroja. Kysyntä riippuu mielikuvista.

    "Ulkomaiset tuotteiden loppukäyttäjät eivät tunne suomalaista metsänhoitoa eivätkä tiedä esimerkiksi Suomen valtavaa metsävarallisuutta. Sertifiointi on asiakkaalle luotettava vaihtoehto, kun joku kolmas taho kertoo, että asiat ovat kunnossa."

    Tyypillisesti FSC:n perään kyseleviä markkina-alueita ovat esimerkiksi Britannia, Saksa ja Hollanti.

    MT kysyi Ikealta, miksi pienmetsänomistajien suosima PEFC ei huonekalujätille kelpaa. Yhtiö vastasi, että se pitää tällä hetkellä FSC:tä sellaisena järjestelmänä, joka on Ikean kriteerien mukainen. Ikea kuitenkin käyttää myös PEFC-puuta.

    "Nyt noin 77 prosenttia käyttämästämme puusta on peräisin kestävistä lähteistä", yhtiöstä kerrottiin. Kestävillä lähteillä Ikea tarkoittaa FSC-sertifioitua tai kierrätettyä.

    "Uskomme, että PEFC edesauttaa metsätalouden käytäntöjen paranemista", Ikeasta todettiin.

    PEFC:tä on yhtiön mielestä kuitenkin tarpeen kehittää, jotta se saavuttaisi nykyistä laajemman sidosryhmien hyväksynnän.

    Erikoista Ikean toimintatavassa on se, että se ilmoittaa vaativansa FSC-sertifikaattia mutta ei kuitenkaan käytä FSC-merkintää tai mitään muitakaan sertifikaatteja omissa tuotteissaan. Tuotteissa on vain Ikean logo.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.