Erätarkastajille halutaan oikeus saaliin tarkastamiseen – "Jos repun sisältö pitäisi näyttää, lupakiintiöiden noudattamista olisi helpompi valvoa"

Metsähallituksen Itä-Suomen erätarkastaja Jyrki Turpeinen oli viime viikon perjantaina valvomassa Lieksassa. Kuva: Lari Lievonen

Erätarkastajan toimivaltaan kuuluu muun muassa henkilöllisyyden selvittäminen, kiinniotto, turvallisuustarkastus, liikennejuopumusvalvonta ja haltuunotto-oikeus.

Metsästäjän repun sisältöä erätarkastajalla ei kuitenkaan ole lupa tutkia.

”Oikeus saaliin tarkastamiseen olisi tärkeä lisä valvonta­viranomaisen valtuuksiin. Jos repun sisältö pitäisi pyydettäessä näyttää, helpottuisi pien­riistametsästäjien lupakiintiöiden valvonta”, sanoo Metsähallituksen erävalvonnan ylitarkastaja Juha Ahonen.

Ahosen mukaan keskusteluja aiheesta on käyty ja esityksiä tehty. ”Pitää vain toivoa, että maa- ja metsätalousministeriö ottaisi tästä kopin.”

Metsähallituksen ­erätarkastajat valvovat valtion maa- ja vesialueita.

Viime vuonna he tekivät lähes 8 700 tarkastusta. Metsästäjiä tarkastettiin yli 2 300, 95 prosentilla oli metsästykseen liittyvät asiat kunnossa.

Kalastajia tarkastettiin yli 2 600 ja heistä noin 84 prosentilla asiat olivat kunnossa.

Valvontaa tehdään ja sille on tarvetta koronavirusepidemiasta huolimatta. Vihjeitä tulee esimerkiksi suurpetojen häirinnästä.

”Suurpetojen tahallinen häirintä ja seuranta ovat yleisiä ongelmia keväisin. Esimerkiksi ahmoja seurataan moottorikelkoilla ja yritetään saada hengiltä. Poronhoitoalueen ulkopuolella kohteena on useimmiten susi”, kertoo Ahonen.

Valtaosa viime vuonna tilastoiduista metsästäjien rikkeistä liittyivät aseen kuljettamiseen. Metsäkanalintujen tieltä ampumisista tuli myös runsaasti vihjeitä, kuten myös vuonna 2018.

”Kyseessä on ikuisuusongelma, johon on vaikea puuttua. Mitä suurempi kiinnijäämis­riski, sitä suurempi on ennalta­ehkäisevä vaikutus ja päinvastoin. Rangaistukset ovat tuntuvia, mutta valvonta­resursseja pitäisi lisätä merkittävästi, jotta kiinnijäämisriski kasvaisi”, sanoo Ahonen.

Alueellisia erätarkastajia on yhteensä 12 koko maassa.

Rikkeiden prosentuaalinen osuus kaikista tarkastuksista oli noin kymmenen prosenttia. Yli puolet rikkeistä liittyi kalastukseen, viidennes maasto­liikenteeseen, noin 12 prosenttia metsästykseen ja vajaa viisi prosenttia luonnonsuojelu­alueisiin.

Kalastajien rikkeistä suurin osa oli pyydysmerkintöjen ja kalastonhoitomaksujen laiminlyöntejä. Esimerkiksi kalastus­oikeuden omistajan lupa puuttui lähes 140 tapauksessa.

Miksi kalastusrikkeiden määrä kasvaa ja on metsästysrikkeitä suurempi?

Ahonen kertoo, että erävalvonnan arvion mukaan metsästysrikkeiden pienempään määrään vaikuttaa harrastuksen luonne. Se on lähtökohtaisesti tiukemmin säädeltyä kuin kalastus.

Metsästäjän on esimerkiksi suoritettava metsästäjätutkinto ja hankittava lupa aseeseen. Lisäksi metsästäjällä on oltava metsästysoikeus jollekin alueelle.

”Mökkilaiturilta on helppo kalastella ja ajatella, että ei tässä mitään lupia tarvitse.”