Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

Suomessa on paljon pinta-alaltaan pieniä metsätiloja. Kuvituskuva. Kuva: Pasi Leino

Pääkirjoitus|Politiikka

15.4.202605:00

Pääkirjoitus

Juhani Reku

Kiinteistöverolain mukaan ”kiinteistöveroa ei ole suoritettava metsästä eikä maatalousmaasta”. Kiinteistöverotuksen ulottaminen myös maa- ja metsätalousmaahan pulpahtelee esiin poliitikkojen puheissa aika ajoin, olisihan se monille talousvaikeuksien kanssa kamppaileville kunnille äkkiseltään ajatellen helppo rahastusautomaatti: toisin kuin yritykset tai asukkaat maatalousmaa ja metsä eivät voi siirtyä kevyemmän verotuksen perässä muualle.

Siitä huolimatta kiinteistöveropohjan laajentamista ei ole edistänyt yksikään aiemmista hallituksista eikä se ole nykyisenkään ohjelmassa. Etenkin maaseutumaisille kunnille maatalousmaan ja metsän kiinteistövero olisi oman talouden tekohengitystä jo entuudestaan enintäänkin maltillisesti pärjäävien verovelvollisten kustannuksella ‒ toisin sanoen oman oksan sahaamista.

Verottaja sen sijaan vaikuttaa lähteneen vastoin lain henkeä hivuttamaan kiinteistöverotusta metsien suuntaan. Verottaja on alkanut tulkita pinta-alaltaan alle kahden hehtaarin kokoisten metsäpalstojen kuuluvan kiinteistöverotuksen piiriin. Tulkinnan seurauksena omistajan pitää maksaa niistä maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin mukainen kiinteistövero. (MT 10.3.)

Uuden tulkinnan kumoava ohjeistus löytyy ajan tasalla olevasta Verohallinnon omasta soveltamisohjeesta. Sen mukaan kiinteistöverotuksen näkökulmasta ”Pinta-ala yksinään ei ole ratkaiseva tekijä. Ratkaisevaa on maa- tai metsätalouden harjoittaminen alueella.”

Kiinteistöverolaissa itsessään ei ole määritelmää metsästä ja maatalousmaasta, vaan niiden määritelmät on johdettu arvostamislaista. Sen mukaan metsämaan määritelmä täyttyy, kun puun kasvattamiseen tarkoitetulla alueella puuta kasvaa riittävästi.

Muuttunutta tulkintaa voi pitää omituisena siksikin, että tuoreimmat asiaa ohjaavat korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat vuosilta 1996 ja 1997. Voi perustellusti kysyä, miten esimerkiksi MT:n haastattelemien metsänomistajien tilanne on 30 vuoden jälkeen yllättäen muuttunut – varsinkin kun Metsäkeskus on antanut veron piiriin määrätylle alalle juuri hakkuusuosituksen.

Suomessa on noin 600 000 yksityistä metsänomistajaa, ja laajan yksityisomistuksen vuoksi monet metsätilat ja -palstat ovat lähtökohtaisesti pieniä. Moni pienen tilan omistaja voi nyt joutua hakemaan kiinteistöveropäätökseen oikaisua ja perustelemaan palstansa metsätalouskäytön. Metsien Suomessa ollaan menossa malliin, jossa taloudellista hyvää tuottavan metsätalouden joutuu perustelemaan ‒ verottajalle.