MTK:n Tiirola: Suomesta voi löytyä satojatuhansia hehtaareja metsitettäväksi – "kertakorvaus tuskin kiinnostaa maanomistajia"
Suomessa myös katoaa metsää vuosittain noin 10 000 hehtaaria.
Metsitykseen kelpaavia kohteita löytyy muun muassa joutomailta ja sähkölinjoilta. Kuva: Jaana KankaanpääMTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola suhtautuu myönteisesti hallituksen suunnitelmaan käynnistää laajamittainen metsitysohjelma.
"Suomesta voi löytyä jopa satojentuhansien hehtaareiden potentiaali uusien hiilinielujen synnyttämiseen. Kohteita löytyy esimerkiksi sähkölinjoilta, joita siirretään maan alle."
Tiirolan mukaan metsitettäviä kohteita löytyy myös joutomailta ja erityisesti Pohjois-Suomesta, jossa on ilmastomielessä vajaatuottoisia metsiä kymmeniä tuhansia hehtaareita.
"Jonkinlaista ilmastopoliittista Lapin lakia sinne voisi suunnitella."
Peltoheitoille ja pienille syrjäisille peltolohkoille tarvitaan Tiirolan mielestä kannustinjärjestelmä, kuten maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä MT:n jutussa ehdotti.
"Siinä toki pitää huomioida tilusrakenteen kehittämistarpeet ja tukioikeuskysymykset. Valtion kannattaa punnita kannustinjärjestelmä sellaiselle tasolle, että se kiinnostaa maanomistajaa pitkäjänteisesti. Pellon tuotto menetetään kerralla, mutta metsä ei tuota ensimmäisinä vuosikymmeninä. Kertakorvaus tuskin kiinnostaa", Tiirola arvioi.
"Meillä on kokemusta erilaisista ratkaisuista. Kokemuksia kannattaa kerrata ennen kuin järjestelmästä tehdään päätöksiä."
Uusien metsien perustaminen on globaalisti merkittävää. Tiirolan mielestä metsien istutukseen kannattaa suunnata kehitysyhteistyövaroja.
Edellisten lisäksi Tiirola kehottaa pohtimaan toimia metsäkadon pysäyttämiseksi. Suomessakin siirtyy vuosittain noin 10 000 hehtaaria metsämaata muuhun käyttöön. Eniten metsiä raivataan rakennusten tieltä.
Metsityksiä suurempana hiilinieluna Tiirola mainitsee nykyisten metsäalueiden kasvun lisäämisen. Siihen on konstit tiedossa: jalostettua siementä ja taimia, lannoitusta (erityisesti tuhkalannoitusta), oikea-aikaisia taimikonhoitoja ja harvennuksia sekä optimaalista vesitaloutta.
"Uuden kemeran valmistelussa ja veroratkaisussa pitää onnistua löytämään metsänomistajia kiinnostavat kannusteet kasvun lisäämiseksi", Tiirola toteaa.
Lauantaina hallituksen metsityssuunnitelmia kiirehtivät kommentoimaan myös kokoomuksen kansanedustajat, ympäristövaliokunnan jäsenet Pauli Kiuru, Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala. He otsikoivat tiedotteensa: Puupellot eivät pelasta luonnon monimuotoisuutta.
Kolmikko pitää metsitysohjelmaa tervetulleena, mutta vaatii sen oheen kunnianhimoa ilmastotoimien ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
”Pelkästään metsittäminen ja puupeltojen kasvattaminen eivät ratkaise ilmastonmuutosta tai luonnon monimuotoisuutta uhkaavia ongelmia. Tarvitsemme sekä päästöjen vähentämistä, että hiilinielujen lisäämistä."
Edustajat painottavat metsien suojelun merkitystä ja ehdottavat vapaaehtoisen soiden suojelun ottamista osaksi Metso-ohjelmaa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
